Kellomäen eteläpuolella lähes neliömäisen torin laidalla on sijainnut raatihuone. Nykyisen Vanhankaupungintien alue onkin vanhimman Helsingin torialuetta. Helsingin kaupunki on jälleenrakennuttanut raatihuoneen paikan. Kohdassa on myös opas- ja historiataulu. Berghyddan on ruotsinkielisen nuorisoseuran talkootöillä tekemä juhlatalo vuodelta 1909.
Berghyddan, Gammelstadens Ungdomsförening, 1909
Vanhankaupungin ruotsinkielisen nuorisoseuran (Gammelstadens ungdomsförening rf, GUF) talkootyöllä rakentama mansardikattoinen myöhäisjugendtyylinen Berghyddan (rkm Hilmer Norbäck, lisärakennus Walter Ekman 1949) vuodelta 1909.
Kun Rörstrand perusti tehtaansa Arabiaan vuonna 1874, iso osa työntekijöistä tuli Tukholmasta. 1900-luvulle siirryttäessä 63% alueen asukkaista oli ruotsinkielisiä. GUF perustettiin vuonna 1908. Järjestöllä oli monenlaista vapaa-ajantoimintaa eri-ikäisille, mm. kuoro ja puhallinorkesteri.
Vuonna 1882 perustettiin Vanhankaupungin kirjasto, Gammelstadens lånebibliotek. Kirjastonhoitajana toimi rouva Augusta Handolin, ilman palkkaa. 1880-luvulla kirjastossa oli 243 ruotsinkielistä kirjaa ja 136 suomenkielistä kirjaa.
Yhdistyksen ja rakennuksen historia on kuvattu 100-vuotishistoriikissa ”Vid foten av de kullar där Gustav Vasa grundade Helsingfors…”, kirjoittanut Michaela Bränn. Kirja löytyy mm. Arabianrannan kirjastosta.
Nykyisin Berghyddan toimii juhlatalona. Suureen saliin mahtuu ruokailemaan 160 henkilöä ja vastaanotoille, musiikki- ja teatteriesityksiin 250 henkilöä. Tilan varusteisiin kuuluvat kiinteä näyttämö ja piano. Kesällä juhlat voivat levittäytyä myös Berghyddanin idylliseen puutarhaan.www.berghyddan.fi
Ylempänä Kellomäen rinteessä, osoitteessa Vanhankaupungintie 4, sijaitseva korkea rakennus on Johannesbergin kaksikerroksinen huvila. Sen rakennutti alueella laajasti vaikuttanut kauppias Johan A. Nyman ja rakennusmestarina toimi J. Westerlund. Kaupunki osti rakennuksen vuonna 1971. Vuonna 1889 piirretystä rakennuksesta puuttuu nykyisin sveitsiläistyylinen veranta. Johannesbergin viisi asuntoa on kaupungin vuokra-asuntoina.
Osoitteessa Vanhankaupungintie 1, Hämeentien ja Vanhankaupungintien risteyksessä, oleva rakennus on tukkipomon ja Vanhankaupungin myllärin Kustaa Koskisen rakentama Koskela (piir. 1909). Se tunnettiin myöhemmin myös hiihtäjä/tehtailija Esa Rossin mukaan Rossin talona 1940-luvulla. Hän keitteli lähimetsissä kuuluisia suksivoiteitansa. Rakennuksen kohdalla sijaitsi 1700-luvulla Vanhankaupungin krouvi. Koskela on omistusasunto.
Vanhankaupungin Kellokas
Berghyddanin takana erottuvat Hämeentien punatiiliset ekotalot ja niiden valoisat, Kellomäen suuntaan avautuvat terassit. Kellokas-paritalot ovat matalaenergiataloja ja esimerkkejä kestävästä rakentamisesta sekä tiiviistä kaupunkirakentamisesta pohjoisissa olosuhteissa. Aurinkokeräimet lämmittävät talousveden ja lämmittämiseen käytetään maalämpöä. Periaatteena taloissa on ollut omavaraisuus, kestävät rakennusmateriaalit, muuntojoustavuus (tilat muuntuvat joustavasti eri elämäntilanteissa) sekä tiiviin asuinympäristön laadukkuus. Ekotalojen arkkitehti ja yksi talojen asukeista Karin Krokfors on kirjoittanut ja tutkinut asuntorakentamisen kehittämistä. Talojen asukkaat vastasivat ekotalojen rakentamisesta itse. Tämä ns. ryhmärakennuttaminen on ratkaisu asuntotuotannon ja oman kodin rakentamisen välissä. www.hs.fi, www.kellokas.net
Vanhakaupungin historiaa
Vanhankaupungintien ja Hämeentien risteyksessä on Helsingin kaupungin ylläpitämä opastaulu: Vanhankaupungin historialliset muistomerkit. Historiasta on kerrottu tiivistetysti osoitteessa: www.arabianranta.fi