ARABIANRANTA-TOUKOLA-VANHAKAUPUNKI – KAUPUNGINOSAYHDISTYS RY
ARTOVA
34. toimintavuosi
Sisällyluettelo 2 Alustus 3 1. Hallinto 3 1.1 Hallitus 2. Toiminta 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 5 1.2 Toimintaryhmät 1.3 Työntekijät 1.4 Taloushallinto Avoimuus ja tiedotus Artovan Henki – World Design Capital 2012 Tapahtumat Vaikuttaminen Koulutus Jäsenet Muu toiminta 3. Yhteistyö 10 4. Jäsenyydet 10 5. Talous 10
Kaupunginosayhdistyksen vuosi 2011 oli erittäin aktiivinen ja toiminta monipuolistui ja laajeni hyvin voimakkaasti. Radikaalia toiminnan ja toimintamallien kehittämistä jatkettiin menestyksekkäästi. Kaupunginosayhdistys vakiinnutti aseman kehittämis- ja toimeenpano-organisaationa ja järjesti korkeatasoisia kulttuuritapahtumia. Maine kaupunginosakäsitteen ja toimintamallien järjestelmällisenä uudistajana vakiintui ja tämän seurauksena kaupunginosayhdistys sai hyvin paljon yhteistyöehdotuksia. Useat toimijat kävivät benchmarkkaamassa Artovan toimintamallin. Omaehtoiseen kehittämiseen, vaikuttamiseen ja aktivoimiseen tähtääviä toimenpiteitä konseptoitiin, mallinnettiin ja levitettiin eri kaupunginosiin pääkaupunkiseudella sekä laajemmin Suomessa ja Ruotsissa. Kaupunginosayhdistys jatkoi Artovan alueen aktivoimista ja toimi aktiivisesti alueen kehittämiseksi, edistäen alueen ihmisten hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaupunginosayhdistys tuki voimakkaasti yhteiskerhotilojen toimintaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen keskittyi yhteistyökanavien ja -muotojen muodostamiseen hallintoviranomaisten, valtuutettujen ja paikallisten toimijoiden välille. Toiminnan keskeisiä painopisteitä olivat avoimuus, inhimillisyys sekä yhteisöllisyyden ja alueellisen identiteetin rakentaminen.
1. HALLINTO
1.1 Hallitus Varsinaiset jäsenet
Janne Kareinen, puheenjohtaja Marika Rosenborg, varapuheenjohtaja Jarne Atsar Mårten Bjurström Tiina Hallakorpi Kati Pelkonen Leila Simonen Susanna Snellman
Varajäsenet
Miikko Oikkonen Tuomas Niinimäki Taina Mikkola Sanna Wuorio
Hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana 10 kertaa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 24.3.2011, alustajana Jorma Kyyrä, Aalto yliopisto. Yhdistyksen syyskokous pidettiin 30.11.2011, alustajana Kääntöpaikan toiminnanjohtaja Jutta Kivistö sekä Ilona Kemppainen.
3
1.2 Toimintaryhmät 1.2.1 Liikenne- ja valaistustyöryhmä
Seurasi ja teki kehitysehdotuksia alueen liikenne- ja valaistusasioista. Toimi kiinteässä yhteistyössä kaupungin virastojen kanssa. Työryhmän toiminnasta käynnistetiin väitöskirjan. Puheenjohtajana toimi Mårten Bjurström.
1.2.2 Apuraharyhmä Koordinoi ja toteutti apurahojen hakemisen. Toimi ryhmävetoisesti.
1.2.3 Liikuntakulttuuriryhmä Järjesti säännöllisiä kävelyjä alueelle, vetäjänä toimi Leila Simonen.
1.2.4 Design-koirapuistotyöryhmä
Vei eteenpäin koirapuiston suunnitelmaa ja neuvotteli kaupungin virastojen kanssa. Työryhmä koostui pääasiassa Gammelin koirat ry:n jäsenistä. Puheenjohtajana toimi Anna Vaihia.
1.2.5 Kaupunkiviljelytoimikunta
Toteutti yhteistyössä Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun ympäristötaiteen koulutusohjelman, Taikin taidekoordinaattorin ja Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa viljeltävän ympäristötaideteoksen Muotoilijankadun ja Arabiankadun kulmatontille. Viljely käynnistyi heinäkuussa. Toimikunta hallinnoi tonttia ja sillä tapahtuvaa viljelyä. Puheenjohtajana toimi Anna Oksanen.
1.2.6 Viljelypalstatoimikunta
1.3 Työntekijät
Hallinnoi kaupunginosayhdistyksen viljelypalstoja. Puheenjohtajana toimi Sanna Wuorio.
Kaupunginosayhdistyksessä työskenteli kokopäiväinen koordinaattori suhteella 50% kaupunginosayhdistys ja 50% Kulttuuri- ja asukastalo Kääntöpaikka. Heinäkuussa 2011 Artovan Henki -hankkeessa aloitti puolipäiväinen projektipäällikkö. Luottamushankkeessa työskenteli 1,5 kk projektityöntekijä Minna Paasio. Artovan Hengessä työskenteli projektiluonteisesti websuunnittelija ja koodaaja. Kulttuuritapahtumissa työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa tuottaja ja kolme graafikkoa. Palkattomassa työharjoittelussa oli yksitoista kulttuurituottajaa.
1.4 Taloushallinto
Yhdistyksen kirjanpidon hoiti Pretax Oy. Toiminnantarkastajana toimi Marit Oksanen ja varatoiminnantarkastajana Eila Ahokas.
4
2. TOIMINTA
2.1 Avoimuus ja tiedotus
Kaupunginosayhdistys noudatti mahdollisimman suurta avoimuutta yhdistyksen toiminnassa. Tätä toteutettiin muun muassa Artova.fi -portaalin, facebook-ryhmien, Artovan Henki -blogin, Twitterin, postituslistojen ja kulttuuri- ja kaupunginosalehti Kuohun kautta, joissa aktiivisesti tiedotettiin kaikista alueen asioista sekä tapahtumista. Artova.fi -portaali on neljässä vuodessa vakiinnuttanut paikkansa, ja se on mahdollistanut alueellisen ja yhteisöllisen sisällöntuotannon. Postituslistoista on muodostunut kaupunginosayhdistykselle merkittävä tiedotuskanava nettisivujen ja Facebookin ohella. Tarpeen mukaan tiedotettiin myös sidosryhmien, kuten Helka ry:n, Arabian peruskoulun vanhempainyhdistyksen, Helsingin omakotiyhdistyksen, Pienperheyhdistyksen, Hyötykasviyhdistuksen, Kääntöpaikan ja Sarjakuvakeskuksen kautta alueen asioista. Myös laajemman mediahuomion saamiseen panostettiin.
2.1.2 Kuohu
Kulttuuri- ja kaupunginosalehti Kuohun tuotanto mainosmyynteineen siirtyi kokonaisuudessaan Artovan omaksi tuotannoksi. Lehteen ideoitiin mm. yhteisösivut ja jaettiin Kuohu-palkinnot Suuressa Katutataidetapahtumassa ja Artova Film Festivaleilla. Kuohu julkaistiin vuoden aikana 4 kertaa, painosmäärä 20 000, jakelu kotitalouksiin 17 000 kpl
postinumeroalueille: 00560, 00550, 00500, 00580, 00600 ja 00790, lisäksi ständijakelu Artovan alueella. Kuohun näköisversio on luettavissa myös iPad ja iPod versioina. Kuohu toimi omaehtoisesti ja itseohjautuvasti toimitusneuvoston ohjaamana. Toimitusneuvostoon kuuluivat päätoimittaja Liisa Heikinheimo numerot 1–3 ja Marika Rosenborg numero 4, toimitussihteeri Viivi Koljonen, Koordinaattori Tiina Huotari numerot 1-2, Saara Vanhala 3–4, Anna-Riikka Carlsson ja Janne Kareinen. Taiton toteutti Tytti Viljanen. Kuohun tekemiseen osallistui lähes kaksikymmentä avustajaa, joista suurin osa alan ammattilaisia. Vuoden 2011 teemat olivat kansalaistoiminta ja vaikuttaminen, muotoilu, harrastukset ja vapaa-aika, sekä seniorit. Kuohu osallistui myös hyväntekeväisyys julkaisu Ison Numeron tekemiseen.
2.2. Artovan Henki – World Design Capital 2012 hankekokonaisuus
Käynnistettiin omaehtoisen ja itseohjautuvan toiminnan mallintaminen isossa World Design Capital Helsinki 2012 statuksen saaneessa hankekokonaisuudessa. Artovan Henki -hankeessa kuvataan reaaliaikaisesti kaupunginosayhdistyksen kehittämä omaehtoisuuteen ja itseohjautuvuuteen perustuva toimintamalli. Hankkeen avulla Artovassa menestyksekkäästi käytetyt kulttuuriprojektien ja taidetapahtumien kehittämis-, tuottamis- ja toteuttamistavat ovat monistettavissa, räätälöitävissä ja vapaasti käytettävissä missä tahansa vastaavankaltaisissa toimintaympäristöissä. Artovan alueen projekteissa ja tapahtumissa hyödynnetään laaja-alaisesti alueella olevaa osaamista, esimerkiksi ruotsinkielisen ammattikorkeakoulukeskittymän kanssa tehdään
5
runsaasti yhteistyötä. Artovan Henki -hankkeen tavoitteena on levittää laajemmin onnistuneita käytäntöjä ja toimintamalleja erityisesti vapaaehtoisuuteen nojautuvissa toimintaympäristöissä. Innovatiivinen, valtaa ja vastuuta alueen ihmisille siirtävä toimintatapa on tarkoitus kuvata toteuttamalla Artovan Henkeen kuuluvat WDC Helsinki 2012 -pilottiprojektit ja tapahtumat. Näiden kautta konkretisoidaan Artovan omaehtoinen ja itseohjautuva prosessi. Toimintamallin kuvaus on aloitettu heinäkuussa 2011 artovanhenki.fi -sivuilla. Hankeeseen kuuluvat seuraavat pilottiprojektit: Design-koirapuisto, Minun taloni Arabianranta ja Syötävä Arabianranta sekä seuraavat tapahtumat: Artova Film Festival AFF, Artova Kino, Iso Kierrätystapahtuma/ Suuri Katutaidetapahtuma.
2.3 Tapahtumat
Vuonna 2011 jatkettiin edellisen vuoden onnistunutta linjausta alueen korkeatasoisten tapahtumien järjestämisessä. Tapahtumien keskeisiksi piirteiksi linjattiin laadukkuus, korkea kulttuurin taso, mahdollisimman suuri näkyvyys ja osallistuttaminen. Tapahtumat tuotettiin omaehtoisesti ja itseohjautuvasti monen alueen toimijan yhteistyönä, ja niillä oli merkittävä osuus alueen näkyvän identiteetin rakentamisessa.
Tapahtumat saivat runsaasti mediahuomiota lehdissä, radiossa, tv:ssä ja blogeissa, mm. Basso-radio, Ylen Aikainen, StadiTV, Helsingin Sanomat, Vartti, Metro, Helsingin Uutiset, Demari, Chydenius, Keskisuomalainen, Kansan Uutiset, Kaupunkiradio ja Uusi Musta tekivät haastatteluita, tapahtumanostoja ja juttuja. Lisäksi toimintaa ja tapahtumia käytiin esittelemässä esimerkiksi Hurrikaani 2011 ura- ja rekrytointimessuilla.
2.3.1 Kulttuuritapahtumat 2.3.1.1 Suuri Katutaidetapahtuma // Iso Kierrätystapahtuma
Suuri Katutaidetapahtuma konseptoitiin yhteistyössä Metropolian kulttuurituotannon koulutusohjelman kanssa ja siitä muodostui Ison Kierrätystapahtuman kanssa Helsingin suurin alueellinen katutaide- ja kierrätystapahtuma, noin 5000 kävijää. Suuri Katutaidetapahtuma toi paikalle yli sata taiteilijaa ja tapahtumassa valittiin vuoden katutaiteilija. Jurynä toimivat Otso Kantokorpi (pj), Paavo Arhinmäki, Jani Leinonen ja Kaisa Heinimäki. Suuri Katutaidetapahtuma ja Iso
Kierrätystapahtuma yhdistivät ainutlaatuisella tavalla korkealaatuisen taiteen, kierrätyksen ja luonnon. Tapahtumat kiteyttivät korkeatasoisina ja taiteellisesti kunnianhimoisina tapahtumatuotantoina omaehtoisen ja itseohjautuvan tuotantotavan.
2.3.1.2 Artova Kino
Kunnianhimoinen elokuvakerho, jossa aikuisten ja lasten kinossa näytettiin kolmenatoista torstaina pääasiassa 35 mm filmiltä elokuvia. Syksyn teema oli elokuvakerronnan uusia avauksia kautta historian, vaihtoehtoisia kertojaääniä ja lasten klassikoita. Aikuisten sarjassa näytettiin alkukuvina ennen pääelokuvaa Artova Film Festivalin voittajalyhytelokuvat, jonka jälkeen tekijät olivat keskustelemassa yleisön kanssa. Illan elokuva
6
käynnistettiin alustuksella. Artova Kino toteutettiin yhteistyössä Helsingin Kulttuurikeskuksen, Arcadan, Finlandssvenskt filmcentrumin ja Walhallan kanssa.
2.3.1.3 Artova Film Festival AFF
AFF vakiinnutti alueellisen elokuvafestivaalikäsitteen. Artova Film Festivalissa törmäytettiin toisiinsa alueen audiovisuaalisten oppilaitosten (Aalto yliopisto Taideteollinen korkeakoulu ELO, Arcada, Metropolia ja Pop & Jazz Konservatoria) opiskelijat, työntekijät ja alan ammattilaiset sekä yleisö alueelta että muualta. AFF:ssa kehitettiin elokuvafestivaalia myös palveluna elokuvan tekijöille ja siirrettiin elokuvien arvoimisen painopistettä tekniikasta sisältöön sekä pehmeisiin arvoihin. AFF:in voittajatyöt nähtiin myös Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla. Jurynä toimi Miikko Oikkonen (pj), Pekko Pesonen, Paavo Westerberg, Magnus Silfenius ja Peter Westholm. AFFin yhteyteen järjestettiin asiantuntijaseminaari alan ammattilaisille. Yhteistyökumppaneiksi vakiintui joukko arvostettuja elokuva-alan toimijoita.
2.3.1.4 Kekrijuhlat
Artovan alueen jo perinteeksi muodostunut Kekrijuhla nosti esiin suomalaisen sadonkorjuujuhlan unohtuneen perinteen. Kokoperheen juhla, jonka päätteeksi poltettiin pääkaupunkiseudun ainoa kekripukki.
2.3.1.5 Hedelmäpuupicnic
Helsinki-päivänä lanseerattiin yhdessä Helsingin kaupungin rakennusviraston, Dodo ry:n ja Hyötykasviyhdistyksen kanssa hedelmäpuukummi konsepti. Puummit pääsivät istuttamaan kymmenen hedelmäpuuta Hedelmäpuupicnikillä Annalassa.
2.3.1.6 Kirjakampanja
Arabian peruskoulun vanhempainyhdistyksen kanssa järjestetty hyväntekeväisyyskampanja, jolla kerättiin menestyksekkäästi kirjalahjoituksia ja määrärahoja groundsoursing-sovellutuksella Arabian peruskoulun ja päiväkodin kirjastoon.
2.3.1.7 Artovan elävä joulukalenteri
24 alueen toimijaa järjesti pienimuotoisia luukkutapahtumia avaten toimintaansa. Joulurauhanjulistuksen kirjoitti ja lausui Nopsajalka.
2.3.2 Kaupunginosakehittämistapahtumat 2.3.2.1 Artovan alueen toimijatapaaminen
Kaupunginosayhdistys järjesti alueen toimijoille tapaamisen 26.1., jossa valmisteltiin kaupunginosan vuosikelloa sekä tehostettiin alueelle tapahtumia ja toimintaa järjestävien toimijoiden yhteistyötä.
7
2.5 Koulutus
2.3.2.2. Sessiot
Vuonna 2011 järjestettiin neljä kaupunginosakehittämisen sessiota teemoista: Innovatiivinen kaupunginosa, Kotikaupunkipolku ja Artovan Henki – WDC Helsinki 2012. Sessioiden kautta toimintaan tuli runsaasti uusia vapaaehtoisia ja toimintaryhmiä muodostettiin.
2.4 Vaikuttaminen
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen keskittyi yhteistyökanavien ja -muotojen vakiinnuttamiseen hallintoviranomaisten, valtuutettujen ja paikallisten toimijoiden välille sekä Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun alueella pysymisen selvittämiseen. Arabian Palvelu Oy:n hallitukseen saatiin kaksi asukasjäsentä pitkäjänteisen vaikuttamisen
tuloksena. Kaupunginosayhdistys jatkoi sessio-sarjaa. Sessioissa törmäytettiin asukkaat, edustajat alueen yhdistyksistä, oppilaitoksista, yrityksistä, alueen valtuutetut ja asiaan liittyvät viranomaiset keskustelemaan ja laatimaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Sessioiden toimintatapa poikkesi täysin aiemmista kanssakäymisen ja vaikuttamistapojen muodoista asukkaiden, viranomaisten ja muiden alueellisten toimijoiden kesken.
Kaupunginosayhdistys järjesti vuoden aikana lukuisia tapaamisia eri toimijoiden kanssa. Tapaamisissa ajettiin alueen asioita ja kehitettiin mm. osallistuttamista ja alueellista aktiivisuutta. Kaupunginosayhdistys tapasi vuoden aikana valtavan määrän erilaisia toimijoita, viranomaisia ja päättäjiä sekä osallistui useisiin alueellisiin tutkimuksiin. Kaupunginosayhdistys osallistui erilaisiin asiantuntijatyöryhmiin, useisiin seminaareihin ja tilaisuuksiin puhujina, panelisteina, jäseninä, järjestäjinä ja osallistujina. Näissä tuotiin esiin ja edistettiin muun muassa omaehtoista osallistuttamista ja alueellisen toimijoiden aktivoimista sekä voimaannuttamista.
2.4.1 Kaupunginosayhdistyksen nimetyt edustajat toimivat seuraavissa elimissä
Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry hallitus, varsinainen jäsen Janne Kareinen (Keskiset kaupunginosayhdistykset) Arabia näkyväksi matkailuhankkeen ohjausryhmä Jarne Atsar Helka viestintätyöryhmä Janne Kareinen
Vyyhti hankkeen ohjausryhmä Janne Kareinen 2.4.2 Lausunnot ja kehitysehdotukset
Kaupunginosayhdistys antoi kehitysehdotuksia seuraavin lausunnoin: Voimalamuseon kehittäminen, Kustaa Vaasan kadun alikulku sekä ylikulku ja Vallilanlaakson joukkoliikennekatu.
8
2.6 Jäsenet
Hallituksen jäsenet ja koordinaattori osallistuivat mm. seuraaviin koulutustilaisuuksiin: Kulttuuritutka -seminaari (Jkl), Kulttuurin- ja taiteen tulevaisuus & Hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin (Hml), TUHTI nuorisoalan toimijoiden yhteisseminaari (Tre).
Jäsenet saivat jäsenetuja useasta paikallisesta yrityksestä ja noin kerran kuukaudessa jäsenpostia.
2.7 Muu toiminta 2.7.1 Aluetta laajempi kaupunginosakehittäminen
Kaupunginosayhdistys jakoi aktiivisesti hyviä käytäntöja muille kaupunginosille ja sitoutui levittämään hyviä toimintamalleja muihin kaupunginosiin Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa Helka ry:n Caddies EU- projektissa. Kaupunginosayhdistys konsultoi omaehtoisessa ja itseohjautuvassa toiminnassa lukuisia tahoja, mm. Espoon Suurpelto- projektia, Länsbygderådet i Stockholms länin delegaatioa, Suomen kyläyhdistystä, Sosiaalivirastoa, Helkaa ja erilaisia viranomaisten ja yhdistysten hankkeita. Kaupunginosayhdistys osallistui myös aktiivisesti koko Helsinkiä käsittävään aluekehittämiseen.
2.7.2 Luottamushanke
Kaupunginosayhdistys käynnisti alueelle odotettavissa olevan teinikriisin negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseen sekä aikuisten ja lasten luottamuksellisten välien kasvattamiseen tähtäävän hankkeen, jonka hanke-ehdotus jätettiin ensimmäistä kertaa RAY:lle. Esiselvityshankkeessa työskenteli projektityöntekijä Minna Paasio 1.–31.1.2011. Ohjausryhmään kuuluivat Satu Onnela, Mårten Bjurström, Jarne Atsar, Saara Vanhala ja Janne Kareinen. Hankkeeseen sitoutui alustavasti 15 aiheeseen liittyvää keskeistä toimijaa.
2.7.3 Viljelypalstat
Kaupunginosayhdistys hallinnoi Arabia-viljelypalstoja, joiden toimintaa pyörittää kolmihenkinen palstatoimikunta.
2.7.4 Kaupunkiviljely
Kaupunginosayhdistys hallinnoi Muotoilijankadun ja Arabiankadun kulmatonttia, jossa viljelytoimintaa pyörittää nelihenkinen kaupunkiviljelytoimikunta.
9
3. Yhteistyö
4. Jäsenyydet
5. Talous
Kaupunginosayhdistys jatkoi aiempien vuosien linjaa rakentamalla ja ylläpitämällä suhteita alueen toimijoihin, viranomaisiin ja muihin päättäjiin. Tämä onnistui erittäin hyvin, ja yhteistyötä tehtiin lukuisien paikallisten toimijoiden kanssa sekä tapahtumissa että asioiden eteenpäin viemisessä. Myös suhteet viranomaisiin, Helkaan, kuten alueen valtuutettuihinkin, muodostuivat läheisiksi.
Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat WDC Helsinki 2012 säätiö, Helsingin kulttuurikeskus, Kulttuuri- ja asukastalo Kääntöpaikka, Metropolia amk, Arcada amk, Aalto-yliopiston Taideteollinen korkeakoulu, Arabianrannan kirjasto, Pop & Jazz Konservatorio, Hyötykasviyhdistys, Pienperheyhdistys, Arabian nuorisotalo, Arabian peruskoulun vanhempainyhdistys, Sarjakuvakeskus, kunnallisvaltuutetut, Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka, Sosiaalivirasto, Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Liikennesuunitteluvirasto, Ravintola Olotila, StadiTV, Finlandssvenskt filmcentrum ja Walhalla.
Kaupunginosayhdistys osallistui useiden alueen toimijoiden tapahtumien järjestämiseen tarjoamalla tiedotuskäytännöt ja -väylät sekä välittämällä toimijoita eri tapahtumiin.
Toimintaryhmät toimivat kiinteässä yhteistyössä useiden kaupungin virastojen kanssa. Metropolian kulttuurituotannon koulutusohjelman kanssa jatkettiin yhteistyötä kaupunginosayhdistyksen tapahtumien tuotannoissa.
Kaupunginosayhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry:n, Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Lasten kirjallisuustalon ja Kultti ry:n jäsen.
5 .1 Varsinaisen toiminnan tulot
2011, WDC Helsinki 2012 säätiö, Artovan Henki hankekokonaisuuden toteuttaminen, xxxxx 2011, Helsingin sosiaalivirasto, Koordinaattorin palkkaus, 30.000 2011, Helsingin kulttuurikeskus, Artova Kino, kulttuuri- ja taideyhteisön toiminta-avustus, 4.000
2011, Helsingin kulttuurikeskus, Taide- ja kulttuuritapahtumien järjestäminen, 7.000 2011 Turun yliopisto, korkeakouluharjoittelijan palkkakustannuksiin, 1170€
5.2 Varainhankinnan tulot
Koostuivat jäsen- ja viljelypalstamaksuista. Jäsenmaksut olivat 12 euroa/ jäsenet, 7 euroa/eläkeläiset ja opiskelijat, 30 euroa/yhteisöt ja 150 euroa yritykset.
10
Palstamaksut olivat 34/puoli aaria ja 41 euroa/aari. 5.3 Vuoden 2011 tilikauden alijäämä
Alijäämä oli 1142,65€. Alijäämä muodostui toimintakuluista. Alijäämä katetaan yhdistyksen tilillä olevasta pääomasta.
11