Toimintakertomus 2009

87

1. Yleistä
Kaupunginosayhdistyksen vuosi 2009 oli erittäin aktiivinen ja radikaalia toiminnan kehittämistä jatkettiin läpi vuoden. Kaupunginosayhdistys muotoutui entistä voimakkaammin kehittämis- ja toimeenpano-organisaatioksi. Vuoden aikana ryhdyttiin muun muassa julkaisemaan kulttuuri- ja kaupunginosalehti Kuohua ja käynnistettiin omaehtoiseen kehittämiseen, vaikuttamiseen ja aktivoimiseen tähtäävä sessiosarja, joka on sai laajaa huomiota. Kaupunginosayhdistys jatkoi alueen aktivoimista ympäri vuotta levinneiden tapahtumien sarjalla ja toimi aktiivisesti alueen kehittämiseksi, edistäen asukkaiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kotiseututuntemusta. Kaupunginosayhdistys tuki voimakkaasti yhteiskerhotilojen avautumista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen keskittyi Aalto Yliopiston Taideteollisen Korkeakoulun alueella pysymisen selvittämiseen ja yhteistyökanavien ja muotojen muodostamiseen hallintoviranomaisten, valtuutettujen ja paikallisten toimijoiden välille. Toiminnan keskeisiä painopisteitä olivat avoimuus sekä yhteisöllisyyden ja alueellisen identiteetin rakentaminen.
 
2. Toiminta
2.1 Avoimuus ja tiedotus

Kaupunginosayhdistys noudatti mahdollisimman suurta avoimuutta yhdistyksen toiminnassa. Tätä toteutettiin muun muassa Artova.fi -sivujen, postituslistojen ja kulttuuri- ja kaupunginosalehti Kuohun kautta, joissa aktiivisesti tiedotettiin kaikista alueen asioista sekä tapahtumista. Artova.fi – sivut ovat kahdessa vuodessa saavuttaneet vakiintuneen paikan alueen viestinnässä ja ne ovat mahdollistaneet alueellisen ja yhteisöllisen sisällöntuotannon. Postituslistasta on muodostunut kaupunginosayhdistykselle merkittävä tiedotuskanava nettisivujen ohella. Mahdollisuuksien mukaan tiedotettiin myös sidosryhmien, kuten Arabian peruskoulun vanhempainyhdistyksen, Helsingin omakotiyhdistyksen ja pienperheyhdistyksen kautta alueen asioista. Myös laajemman mediahuomion saamiseen panostettiin.
 
2.2 Tapahtumat
Vuonna 2009 jatkettiin edellisen vuoden onnistunutta linjausta alueen tapahtumien järjestämisessä. Tapahtumien keskeisiksi piirteiksi linjattiin mahdollisimman näkyvä profiili alueella sekä tapahtumiin osallistuvien osallistuttaminen tapahtumien järjestämisessä. Tapahtumissa oli myös keskeistä yhteistyö muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

Vuoden 2009 toiminta aloitettiin järjestämällä lapsiystävällinen uudenvuoden ilotulitus 31.12.08. Ilotulitus ja tuliesitys keräsivät rantapuiston tulvilleen Arabianrannan, Toukolan, Vanhankaupungin ja lähikaupunginosien asukkaita, reilusti yli tuhat osallistujaa ampui omia raketteja Vanhakaupunginlahden ylle tuliesityksen jälkeen.
 
Toukokuun 16. päivä järjestettiin alueen isoimmaksi tapahtumaksi kasvanut Iso Kierrätystapahtuma toistamiseen. Tapahtumasta on muodostunut merkittävä, vuosittainen kaupunkikulttuuritapahtuma, jossa luodaan kierrättävää ja ympäristön huomioivaa kaupunkikulttuuria kierrätyksen ja katutaiteen ympärille. Tapahtuman järjestämiseen osallistui neljätoista alueellista toimijaa. Taloyhtiöt ja asukkaat osallistuivat tapahtuman järjestämiseen myös runsain joukoin, kolmelletoista pihalle oli esimerkiksi hankittu siirtolava, joiden kautta ihmiset kierrättivät tavaroita. Tapahtuma tiivistettiin seitsemään tapahtumapisteeseen, joissa ihmiset tutustuivat Artovan (Arabianranta. Toukola, Vanhakaupunki) alueeseen ja alueelle levittäytyneisiin katutaiteilijoihin, lukuisiin kierrätys- ja taidepajoihin, kierrätys- ja kirpputoreihin ja kahviloihin. Tapahtumaan osallistui noin kolmetuhatta henkilöä.
 
Arabian picnic kutsui 22.8. toistamiseen alueen ihmiset syömään omia eväitä ja kuuntelemaan musiikkia. Neljän ska/punk bändin (mm. The Capital Beat) ja DJ:n voimin tapahtuma kokosi reilut tuhat ihmistä picnicille, kooten myös Helsingin punk-entuistit paikalle. Tapahtumassa oli mukana merkittävällä roolilla Nuorisoasiainkeskus ja Helsingin Kulttuurikeskus.
 
Kekrijuhlat 7.11 järjestettiin yhdessä Hyötykasviyhdistyksen ja Lasten- ja nuorten puutarhayhdistyksen kanssa. Kekrijuhlat nosti toistamiseen esiin suomalaisen sadonkorjuujuhlan jo unohtuneen perinteen ja keräsi Annalan huvilan alueelle ja Arabianrannan rantapuistoon lumoutuneen ja massiivisen kävijäkunnan Artovan alueelta sekä runsaasti maahanmuuttajaperheitä. Tapahtumaa oli järjestämässä yhdeksän paikallista toimijaa. Annalassa järjestettiin pajoja, mässäilyä, ennustuksia, naamiaiset ja teatteria. Lopuksi hiljainen lyhtykulkue vaelsi Arabianrannan rantapuistoon seuraamaan suurta Tuliteatteri Flamman tuliesitystä. Esityksen huipennukseksi kekripukki ja menneen vuoden asiat poltettiin noin tuhannen osallistujan hurratessa.
 
31.12.2009 järjestettiin kolmannen kerran lapsiystävällinen ilotulitus tuliesityksineen. Myös tästä tapahtumasta on muodostunut vahva perinne jota odotetaan. Tapahtumaa mainostettiin tarkoituksellisen vähän, jotta ilotulitus pysyisi turvallisena. Kävijöiden määrää onnistuttiinkin vähentämään edellisvuotisesta. Ilotulitus oli lämminhenkinen ja hyvin turvallinen. Paikalle saapui runsaasti kaikenikäisiä alueen ja lähialueiden asukkaita. Lisäyksenä edellisvuoden ohjelmaan, kaupunginosayhdistys yllätti osallistujat tarjoamalla ilmaisia grillattavia.
 
Aino Korpela teki tapahtumien paljon kehua saaneet julisteet ja muun grafiikan. Suurimman osan sponsoreista hankki Pekka Savinainen.
 
Tapahtumat saivat mediahuomiota lehdissä ja radiossa, mm. Helsingin Sanomat, Vartti, Helsingin Uutiset ja Ylen Aikainen tekivät haastatteluita, tapahtumanostoja ja juttuja.
 
2.3 Vaikuttaminen
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen keskittyi Aalto Yliopiston Taideteollisen Korkeakoulun alueella pysymisen selvittämiseen ja yhteistyökanavien ja muotojen muodostamiseen hallintoviranomaisten, valtuutettujen ja paikallisten toimijoiden välille.

Kaupunginosayhdistys aloitti marraskuussa sessio-sarjan, jossa pureuduttiin alueen keskeisiin teemoihin, joita olivat turvallisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Sessioissa törmäytettiin asukkaat, edustajat alueen yhdistyksistä, oppilaitoksista, yrityksistä, alueen valtuutetut ja asiaan liittyvät viranomaiset keskustelemaan ja laatimaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Sessioiden toimintatapa poikkesi täysin aiemmista kanssakäymisen ja vaikuttamistapojen muodoista asukkaiden, viranomaisten ja muiden alueellisten toimijoiden kesken. Sessiot saavuttivat suuren suosion ja niiden seurauksena alueelle perustettiin useampi toimintaryhmä, jotka keskittyvät muun muassa viestintään, rannan aktivoimiseen ja alueen turvallisuuden parantamiseen.

Kaupunginosayhdistys toimi edelleen aktiivisesti vakinaisten yhteiskerhotilojen saamiseksi alueelle. Bokvillanin suunnittelu edistyi hankesuunnitelma vaiheeseen. Kaupunginosayhdistys koosti yhteiskerhotilojen asukashallintoon hallinta- ja toimintaryhmät ja alueen kulttuuri- ja asukastalo Kääntöpaikka avautui 12.9. ja saavutti valtavan menestyksen.

Kaupunginosayhdistys osallistui Arabianrannan aluetyöryhmän toimintaan, sekä Stadin rantaryhmän kokouksiin.
  
Kaupunginosayhdistys kävi tapaamassa Helsingin kaupungin johtajaa sekä järjesti antoisan alueen valtuutettujen keskustelutilaisuuden.

Kaupunginosayhdistys järjesti vuoden aikana lukuisia tapaamisia eri toimijoiden kanssa. Tapaamisissa ajettiin alueen asioita ja kehitettiin osallistuttamista ja alueellista aktiivisuutta.
 
2.4 Yhteistyö
Kaupunginosayhdistys jatkoi edellisen vuoden linjaa rakentamalla ja ylläpitämällä suhteita alueen toimijoihin. Tämä onnistui erittäin hyvin ja yhteistyötä tehtiin lukuisien paikallisten toimijoiden kanssa sekä tapahtumissa että asioiden eteenpäin viemisessä. Myös suhteet Helkaan, niin kuin alueen valtuutettuihinkin, muodostuivat läheisiksi.   
 
Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Metropolian Urbaani luovuus, Arabianrannan kirjasto, Pop&Jazz Konservatorio, Hyötykasviyhdistys, Pienperheyhdistys, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Koskelan ja Arabian nuorisotalot, Flooran ja Arabian peruskoulun vanhempainyhdistys, Arabian peruskoulu, Taideoppilaitos Alfa Art, kunnallisvaltuutetut, Helka, Helsingin Kulttuurikeskus, Sosiaalivirasto, Elevator, Ravintolat Olotila, Helsinge ja Koskenranta, Kustannusosakeyhtiö Avain, Art And Design City Helsinki sekä Kääntöpaikka.

Kaupunginosayhdistys aloitti Helkan ry:n vetämässä Caddies- hankkeessa aktivoimaan paikallistason vaikuttamista. Tämä Helkan ensimmäinen EU-hanke (2009-2011) käynnistyi maaliskuun alussa. Hankkeen kohdealueilla kehitellään mm. kaupunginosavisioinnin menetelmiä ja kootaan parhaita käytäntöjä kaupunginosiin levitettäväksi. Kaupunginosayhdistyksestä hanke-tapaamisiin ja -työpajoihin osallistui Taina Mikkola, Tuomas Kurttila ja Janne Kareinen. Arabianrannan kirjastossa järjestettiin myös alueellinen swot. Caddiesissa tullaan muun muassa mallintamaan kaupunginosayhdistyksemme kehittämiä osallistuttamisen ja aktivoimisen toimintamalleja (esim. Sessiot) omaan sekä muiden kaupunginosien käyttöön.
 
2.5 Jäsenet
Jäsenmäärä jatkoi aktiivisen jäsenhankinnan seurauksena nousua kivuten melkein kahteen sataan. Jäsenet saivat jäsenetuja useasta paikallisesta yrityksestä ja noin kerran kuukaudessa jäsenpostia.
 
2.6 Muu toiminta

Vuonna 2008 kaupunginosayhdistys neuvotteli sopimuksen Sanoma kaupunkilehtien kanssa Kuohu kulttuuri- ja kaupunginosalehdestä ja ensimmäinen lehti ilmestyi 11. helmikuuta 2009, Etelä-Helsingin Vartin liitteenä. Lehti ilmestyi vuoden 2009 aikana neljä kertaa. Jakelu oli 74800 + 2000 kappaletta. Yhdistys hankki lehteen osaavan päätoimittajan ja toimitussihteerin, jotka ovat saaneet mukaan noin kolmekymmentä avustajaa. Kukin numero on teemoitettu ja vuoden teemat olivat 1/09 yhteisöllisyys, 2/09 taide ja arkkitehtuuri, 3/09 historia ja 4/09 hyvä olo. Kuohu on ainoa paikallisjulkaisu jonka kussakin numerossa tehdään kattava tiettyyn teemaan liittyvä alueellinen katsaus.
 
Kaupunginosayhdistys osallistui aktiivisesti Helkan kotikatu-nimellä kulkevan kaupunginosaportaalin kehittämiseen sekä muuhun Helkan järjestämään toimintaan.

Puheenjohtaja Janne Kareinen valittiin Helka ry:n hallitukseen Keskisen suurpiirin edustajaksi kaksivuotiskaudeksi (2010-2012).
  
Kaupunginosayhdistys hallinnoi Arabia-viljelypalstoja, joiden toimintaa pyörittää kolmehenkinen palstatoimikunta.

Kaupunginosayhdistys tapasi vuoden aikana valtavan määrän alueen eri toimijoita, viranomaisia ja päättäjiä ja osallistui lukuisiin alueellisiin tutkimuksiin.

Kaupunginosayhdistys osallistui erilaisiin asiantuntijatyöryhmiin, useisiin seminaareihin ja tilaisuuksiin puhujina, panelisteina, jäseninä, järjestäjinä ja osallistujina. Näissä tuotiin esiin ja edistettiin muun muassa omaehtoista osallistuttamista ja eri toimijoiden aktivoimista sekä voimaannuttamista.
 
3. Vuosikokoukset
Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 17.3. puheenjohtajana Janne Kareinen ja sihteerinä Taina Mikkola, kokouksessa suunniteltiin mm. Isoa Kierrätystapahtumaa. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin 26.11. puheenjohtajana Janne Kareinen ja sihteerinä Tuomas Kurttila, alustuksena käytiin läpi alueen nykytilannetta ja tulevaisuutta alueen projektipäällikön Niina Puumalaisen toimittaman materiaalin pohjalta.
 
4. Hallitus, taloudenhoitaja, tilintarkastajat ja työryhmät
Hallitus kokoontui kesätaukoa lukuun ottamatta joka kuukauden toinen tiistai, yhteensä kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat Janne Kareinen puheenjohtajana, Sanna Wuorio varapuheenjohtajana ja jäsenet: Aino Korpela, Juhani Kenttämaa, Tuomas Kurttila, Taina Mikkola, Kirsti Rautio (sihteeri), Pekka Savinainen ja Sanna Wuorio sekä varajäsenet: Maria Isotupa ja Katriina Kurki.
 
Taloudenhoitajana toimi Teemu Miettinen. Tilintarkastajana Marit Oksanen ja varatilintarkastajana Sari Tiiro.

Kaupunginosayhdistyksellä oli kolme työryhmää: viestintä-, tapahtuma- ja aluesuunnittelu-työryhmät sekä palstatoimikunta.
 
5. Jäsenyydet
Kaupunginosayhdistys on Helka ry:n ja Suomen Kotiseutuliitto ry:n jäsen.
 
6. Talous
Kaupunginosayhdistyksen toiminnan rahoitus koostui jäsen- ja palstamaksuista, Helsingin Kultuurikeskuksen ja Sosiaaliviraston tuesta sekä paikallisten yritysten sponsoroinneista. Vuoden 2009 erittäin aktiivisen toiminnan seurauksena tilinpäätös on alijäämäinen 697,84 euroa.
 
Jäsenmaksut olivat 10 euroa/jäsenet, 5 euroa/eläkeläiset ja opiskelijat, 30 euroa/yhteisöt ja 150 euroa yritykset. Uusia jäseniä kaupunginosayhdistykseen liittyi noin 100.
 
Palstamaksut olivat 34/puoli aaria ja 41 euroa/aari.
 
Helsingin Kulttuurikeskuksen tuki tapahtumille oli 8000 euroa ja Sosiaaliviraston tuki Kääntöpaikan harjoittelijalle 3300 euroa ja Kääntöpaikan kokkikerholle 1000 euroa.