Sata vuotta sitten lauantaina Vanhankaupungin radalla – Pieni askel avaruuteen, suuri askel Suomelle

372
1911k02 US19helmi-1

Veljekset Wilbur ja Orville Wright tekivät ensimmäiset onnistuneet lentokonelennot Yhdysvalloissa 17.12.1903. Kesti helmikuuhun 1904 asti, ennen kuin veljesten lennosta kerrottiin Suomessa. Uusi Suometar kertoi 26.2.1904 miten “Wilbert” Wrightin onnistui lentää kahdella ilmapropellilla varustetulla moottorilla viisi kilometriä ja laskeutua alas määrättyyn paikkaan.

Seuraavina vuosina lentokoneiden kehitystä seurattiin Suomessa tarkasti. Suomalaiset puuhasivat myös lentokoneiden kimpussa. Eurassakin muuan rakennusmestari oli rakentanut lentokoneen, jolla oli yritetty jo lentääkin kesällä 1908.

Helsinkiin perustettiin myös ilmapurjehdus- eli aeroplaniklubi, jonka piti hankkia lentokone Suomeen. Klubin jäsen kauppias Sergei Nikolajeff alkoikin hommata sellaista. Toinen klubin jäsen E. Sjöberg rakensi itselleen lentokonetta, jolla oli tehty liitokokeita syksyyn 1909 mennessä, kirjoittivat lehdet. Pääkaupunkilaisten hankkeista huolimatta ensimmäinen lentokonelento Suomessa tapahtui aivan toisaalla Karjalan kannaksella.

Sunnuntaina 14.11.1909 kello 14.00 aikaan päivällä tapahtui Suomen ensimmäinen lentokonelento Terijoen Kellomäellä. Ranskalainen Albert Guyot lensi Bleriot-mallisella monoplanilla eli yksitasolla. Lentokone nousi jopa 20 metrin korkeuteen ja teki seitsemässä minuutissa kaksi kierrosta väkijoukon hurratessa ja laskeutui kauniisti. Guyot teki vielä toisenkin lennon.

Tapahtuma ei näytä päässeen historiaan ehkä siksi, että se taisi olla enemmän Pietarista päin järjestetty tapahtuma kuin varsinaisesti suomalainen vaikkakin se tapahtui silloisen Suomen alueella.


Helsingissäkin edistyttiin. Kauppias Nikolajeff matkusti ulkomaille opettelemaan lentotaitoa. Hän tilasi myös itselleen lentokoneen. Heinäkuussa 1910 Helsingin pakkahuoneelle saapui tavallista suurempi lähetys, josta ilmoitettiin varmasti sen vastaanottajalle mutta myös tiedotusvälineille. Nikolajeffin tilaama lentokone mallia Santos Dumont oli nyt saapunut.

Tämä oli siis ensimmäinen lentokone, joka Helsinkiin saapui, vaikkakin se tuli laivalla ja paketissa. Ja pakettiin se jäikin. Helsingistä kun ei löytynyt lentokoneelle kenttää, mistä nousta ilmaan. Nikolajeff myi lentokoneen pois.

Helsingissä järjestetiin alkuvuonna 1911 lentoviikko. Kaupunkiin saapui joitakin lentäjiä, heidän joukossaan tanskalainen Robert Svendsen, näyttämään mitenkä ihminen lentää lentokoneella. Helsingissä ei ollut edelleenkään lentokenttää. Ensin ajateltiin lentokentäksi Oulunkylän ravirataa, mutta se ei ollut onnistunut ratkaisu. Päätettiin tehdä “kiitorata” Vanhankaupunginlahdelle. Etupäässä venäläiset työmiehet laittoivat viikon verran kenttää kuntoon. Kahden kilometrin rata saatiin aikaan lähelle rantaa. Svendsenin lentokoneelle tehtiin vaja, jossa sitä huollettiin.


Kello 16.00:n jälkeen iltapäivällä Robert Svendsen teki Helsingin ja nykyisen Suomen ensimmäinen lentokonelennon, jonka aikana hän lensi 20-25 metrin korkeudella useita minuutteja. Helsingin Sanomien nimimerkki Aero saapui paikalle vähän myöhässä. Hän näki kuinka lentokoneen valkeat siivet kohosivat yli rataa ympäröivän aidan, leijaillen hetkisen jotenkin korkealla ilmassa ja sitten taas hitaasti painuen alas maahan. Svendsen yritti ilmaan toistamiseenkin ilmaan, mutta päätyi sen sijaan lumipenkkaan. Kolmatta yritystä ei tehty. Ilta alkoi jo hämärtää. Helsingin ensimmäinen lentokonelento oli tehty.

Maanantaina oli uusi päivä. Jo aamupäivällä punaiset liput ilmoittivat lennon tapahtuvaksi. Aikaisemmista pettymyksistä huolimatta innostuneita ihmisiä oli tullut paikalle.

Uuden Suomettaren toimittaja kirjoitti: “Kone tuodaan esiin. Moottoria koetellaan. Kaikki kunnossa! Svendsen aikoo nousta vastatuuleen päästäksensä paremmin heti ilmaan. Ensimmäisellä yritteellä pyörät jo hieman kohoavat maasta, mutta pian lintu tupsahtaa lumihankeen. Uusi yritys. Ja parempi. Svendsen kohoo noin kymmenen metrin korkeuteen. Kaikki näyttää käyvän hyvin. mutta kun hänen pitäisi kääntyä laitatuleen, niin hän painuukin hiljalleen alas. Ilmassa olo kesti vain 46 sekunttia. Vielä kolmaskin yrite tehdään. Heti kohoo S. noin 15 metrin korkeuteen, ja tekee taasenkin käänteen, mutta tuuli painaa hänet alas. Lento kestää 35 sekuntia.”

Vaasa-lehti kirjoitti: “Helmikuun 13 päivänä 1911 tulee olemaan meidän maamme lentotaidon historiassa tavallaan merkki päivä. Silloin Svendsen teki ensimmäiset jonkunkaan verran onnistuneet lentonsa Helsingin Vanhankaupungin sataman radalta. Tosin hän jo 12 p. klo 5 iltapäivällä puolihämärässä ensi kerran lenteli sanomalehtimiehille, mutta yleisö oli tuon ihmeen tilaisuudessa näkemään vasta seuraavana päivänä. Kuvamme näyttää Svendsenin olevan lennossa. Kuva on otettu S:n toisesta yrityksestä, jolloin hän pysyi ilmassa 46 sekuntia ja kohosi noin 10 metrin korkeuteen. Eihän se paljon ollut. Mutta alkua sentään avaruuteen päin.” Vaasan kirjoittaja oli siinä aivan oikeassa. 


Robert Svendsen ei siis tehnyt ensimmäistä lentokonelentoa Suomessa. Helsingissä ei myöskään järjestetty Suomen ensimmäístä lentonäytöstä v. 1911. Suomen ensimmäinen lentonäytös tapahtui jo v. 1784 elokuussa, kun oululainen apteekkari Johan Julin lähetti ilmaan Skandinavian ensimmäisen kuumailmapallon hurraavan yleisön edessä vain runsas vuosi sen jälkeen, kun ranskalaiset Montgolfier-veljekset olivat tehneet sen ensimmäisinä.

Myös 1800-luvulla Suomessa järjestettiin useita lentonäytöksiä, mutta ei tietystikään vielä lentokoneilla vaan ilmapalloilla. Helsingin ensimmäinen lentonäytös vetypallolla tapahtui v. 1851 Kaivopuistossa.

Näiden aikaisempien edistysaskeleiden lisäksi nyky-Suomi aloitti lentokoneiden aikakauden sata vuotta sitten 12.2.1911 Helsingin Vanhankaupunginlahdella.

Teksti Ilpo Lagerstedt