Liikenne ja valaistus toimintaryhmä kehittää liikenneturvallisuutta yhteistyössä kaupungin kanssa

490

Kaupunginosayhdistyksen Liikenne ja valaistus -toimintaryhmä keräsi kesällä Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin asukkaiden näkemyksiä alueensa liikenneturvallisuudesta ja valaistuksesta Internetissä toteutetulla karttakyselyllä. Aihe herätti runsaasti kiinnostusta, ja yksittäisiä kohteita kertyi kartalle yhteensä 84. Kiitokset kaikille osallistuneille arvokkaasta palautteesta!

Liikenne- ja valaistusryhmä on tutkinut tuloksia syksyn aikana, ja 11.11. kyselyn satoa käytiin läpi yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston insinöörien Johanna Iivosen ja  Juuso Aaltosen kanssa. Keskusteluissa todettiin, että monet ongelmakohdista olivat jo entuudestaan suunnittelijoiden tiedossa, ja niiden ratkaisemiseksi on suunnitelmia vireillä. Toisaalta uusiakin asioita nousi pohdinnan kohteeksi.

Kyselyssä yksi eniten kommentoituja aiheita oli pyöräily ja sen olosuhteet Artovan alueella. Pyöräreitit koetaan monin paikoin epäjatkuviksi. Vaaratilanteita on nähty aiheutuvan mm. jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttäessä samoja väyliä ja pyöräiltäessä pysäköintialueiden lävitse. Erityisesti rantapuistossa kaivattaisiin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden reittien erottamista. Tähän saattaakin olla tulossa helpotusta jatkossa, sillä Helsingin kaupunki on laajemmassakin mittakaavassa kehittämässä pyöräilyreittejä. Kävelyyn ja pyöräilyyn varattuja reittejä on tarkoitus osoittaa päällyste-erolla. Arabian rantapuistossa reittien erottaminen liikennemerkein voisi vaikuttaa maisemaa rumentavasti, joten tässä mielessä päällyste olisi parempi vaihtoehto. Pyöräilyyn tarkoitetut reitit halutaan tehdä niin houkutteleviksi ja sujuviksi, että pyöräilijöitä ei tarvitse määräyksin pakottaa käyttämään niitä.

Liikenteellisesti hankalana paikkana on koettu mm. Arabianpolku, jossa liikenneturvallisuusriskinä nähdään autojen läpiajo kevyelle liikenteelle varatulla väylällä. Vaaratilanteita on aiheutunut myös siitä, että pyöräilyreitin epäjatkuvuuden ja huonon merkinnän takia pysäköintialueen läpi pyöräillään. Iivonen on osallistunut alueen katselmukseen, ja vaikka paikka on liikenteellisesti haastava, asiaan pyritään löytämään ratkaisuja. Ajoa alueelle ei voida estää esim. puomein, koska pelastusreitit on säilytettävä ja huoltoajo voitava järjestää. Myös pyöräilyn ohjaamisessa rakenteellisten keinojen käytön mahdollisuudet ovat rajalliset.

Niin ikään Toukolankadulla mainitaan olevan useampia liikenneturvallisuuteen liittyviä riskejä. Merkittävimpänä vaaran paikkana nousee esiin koulun kohta, jossa lapset ylittävät kadun koulumatkallaan. Autoilijoiden vauhdit nousevat helposti tähän nähden turhan koviksi ja lisäksi monet rekat ajavat tätä reittiä työmaille ja kauppakeskukseen. Pysäköinti koulun edustan jalkakäytäväalueella koetaan riskiksi, kuten myös jalkakäytävällä tapahtuva pyöräily Toukolankadulla. Iivosen mukaan Toukolankatu on vielä keskeneräinen, mutta sen varalle on valmis suunnitelma olemassa. Koulun molempiin päihin on tulossa hidasteet ja Kokkosaarenkadun koko alue korotetaan. Pyöräreittien jatkuvuuteen tullaan kiinnittämään huomiota, ja kun koulun puoleisen reunan pyörätie on valmis, pyöräilijät voivat siirtyä sinne pois jalankulkijoille varatulta väylältä. Toukorannan alueen liikenteen ohjaussuunnitelmaan voi tutustua täällä.

Kyselyn perusteella yksi selkeimmistä liikenteen ongelmakohdista on Hämeentien ja Kaanaankadun risteyksessä sijaitseva liikenneympyrä. Ympyrää ei käytännössä huomioida lainkaan, eivätkä Hämeentietä ajavat väistä Kaanaankadulta tulijoita. Paikka koetaan vaaralliseksi niin autoilun kuin pyöräilynkin kannalta. Iivonen toteaa, että ympyrä on todellakin epäonnistunut. Helsingin kaupungilla on ollut käynnissä vastaavien minikiertoliittymien kokeilu, mutta kyseinen paikka on osoittautunut vääräksi ja ympyrä väärin rakennetuksi. Kiertoliittymän tarkoituksena on ollut toimia välivaiheena, koska Annalan tunnelin varauksen yhteyteen on paikkaan piirretty isompi liittymä. Välivaihekaan ei saisi kuitenkaan aiheuttaa vaaratilanteita. Iivosen mukaan asian korjaamiseksi on kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa. Koko liittymä voidaan purkaa tai vaihtoehtoisesti ympyrää korostetaan esim. keskisaareketta korottamalla, jolloin se huomataan paremmin.

Vaaran paikkoina mainitaan myös Arabiankadun risteykset Gunnel Nymanin kadulle sekä Toini Muonan kadulle. Näiltä kaduilta Arabiankadulle tultaessa näkyvyys on huono. Tilannetta voisi helpottaa mm. leikkaamalla kasvillisuutta. Näkemäesteitä aiheuttavat kuitenkin myös pysäköidyt autot. Kaupungin liikennesuunnittelijoiden mahdollisuudet puuttua näihin ongelmakohtiin ovat rajalliset, koska Arabianrannassa pysäköintialueet ovat pääasiassa erillisiä asukkaille asemakaavassa varattuja pysäköintitontteja. Mahdollisten ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamiseksi Liikenne ja valaistus –ryhmä suunnittelee yhteydenottoa Arabian palvelu Oy:n suuntaan. Iivonen on hahmotellut Gunnel Nymanin kadun ja Arabiankadun risteyksen näkemärajoista oman suosituksensa (PDF).

Toukolan asukkaiden harmina on pysäköintiin liittyvä ongelma. Kadut täyttyvät alueella työssäkäyvien ja opiskelevien autoista, jolloin kaikille asukkaille ei jää parkkipaikkoja. Iivonen toteaa, että Arabianrannassa on vähän parkkipaikkoja ylipäänsä, ja monet käyttävät parkkihallin sijaan mieluummin maksuttomia paikkoja katujen varressa. Asiaan on mahdollista puuttua lähinnä pysäköinnin aikarajoituksin. Toinen vaihtoehto olisi asukaspysäköintijärjestelmän käyttöönotto, jota ainakaan toistaiseksi ei vielä ole Helsingin uusilla asuinalueilla kokeiltu. Asiassa edetään kuitenkin asukkaiden mielipiteet huomioon ottaen. Periaatteessa sekä asukkaiden että työpaikkojen pysäköintipaikat pitäisi löytyä omalta tontilta.

Toukolassa Intiankadulla ajonopeudet nousevat helposti yli sallitun 30 km/h, koska etuajo-oikeutetulla kadulla ei ole riskiä, että sivukaduilta kolmion takaa tulevat ajaisivat eteen. Iivosen mukaan järjestely on todennäköisesti peräisin ajalta, jolloin Intiankatu on ollut joukkoliikennekatuna. Kaupungin linjan mukaisesti tällaisissa tilanteissa sivukaduilla on kolmiot, mutta asuntokaduilla risteykset ovat tasa-arvoisia. Asiaa selvitellään ja siihen puututaan tarvittaessa.

Ylinopeuksista tuli runsaasti mainintoja myös useiden muiden katujen yhteydessä. Kaupungilla on suunnitelmia siirrettävien nopeusnäyttöjen käytön lisäämiseksi, ja tällaisia on harkittu mm. Arabiankadulle. Näytöistä on saatu hyviä kokemuksia ja tutkimuksissa on todettu niillä olevan selvä ajonopeuksia alentava vaikutus. Näyttöä voisi harkita myös Lahden moottoritien loppuun. Karttakyselyssä toivottiin, että Lahdentieltä Kustaa Vaasan tielle tultaessa nopeusrajoituksen tulisi laskea jo ennen Valtimontien risteystä. Näin asia todellisuudessa onkin, koska alueella on voimassa 50 km/h yleisnopeusrajoitus, jota ei kuitenkaan erikseen merkitä nopeusrajoitusmerkein. Nopeusrajoituksen laskemista 30km/h tasolle toivottiin Vanhankaupungin alueella Katariina Saksilaisen kadulla ja tämä onkin toteutumassa, koska päätös rajoituksen laskemisesta on jo tehty (nopeusrajoitusehdotukseen voi tutustua tästä (PDF)). Kyseisen kadun ja Viikintien risteykseen on myös tulossa liikennevalot.

Päätös on olemassa myös siitä, että kyselyssäkin esiin nostettu suojatie Hermannin rantatiellä siirretään Toukolankadun ja Jan-Magnus Janssonin aukion kohdalle, jossa suurin osa ihmisistä joka tapauksessa ylittää kadun. Kohtaan on tulossa myös liikennevalot vuoden 2010 aikana. Nykytilanne on koettu hankalaksi, koska suojatie sijaitsee liian kaukana siihen nähden, mistä suunnasta tien ylittäjät enimmäkseen tulevat. Luonnos suunnitelluista järjestelyistä on nähtävissä täällä (PDF).

Toimintaryhmä keskusteli Iivosen kanssa myös Kustaa Vaasan tiellä Väino Auerin kadun kohdalla olevasta meluaidan kulkuaukosta, jonka on todettu olevan hankala ja vaarallinen paikka. Aidan ja ohi ajavien autojen väliin jäävä tila on liian kapea tällä hetkellä, ja Iivonen toteaakin että paikka ei täytä näkemävaatimuksia. Ratkaisua selvitellään ja tutkitaan, voisiko meluestettä lyhentää ilman että se alkaisi vuotaa. Myös materiaalin vaihtamista läpinäkyväksi (lasi) voidaan harkita.

Kyselystä esiin noussut julkiseen liikenteeseen liittyvä kehitysehdotus oli uusi raitiovaunupysäkki Kokkosaarenkadun ja Hämeentien risteykseen. Iivonen myöntääkin, että raitiovaunun pysäkkien paikat eivät ole painopisteeltään oikein sijoitettu. Pysäkkien väli Hämeentiellä ostoskeskuksen jälkeen on turhan suuri. Viesti välittyy Iivosen kautta joukkoliikenteen suunnittelijoille. Asiaa on suunnittelijoiden taholla pohdittu paljon jo aikaisemmin, ja uusi ratkaisu on tulossa pitkällä tähtäimellä.

Iivonen ja Aaltonen näkivät Liikenne- ja valaistusryhmän kanssa käydyn keskustelun hedelmällisenä myös suunnittelijoiden näkökulmasta. Alueen liikenneturvallisuuteen liittyvät kipupisteet nousevat hyvin esiin aineistosta, joka on monipuolinen, kootusti esitetty palaute suunnittelijoiden käyttöön. Aineisto tullaan viemään eteenpäin kaupungin omaan aloitepankkiin. Seuraavaksi aineistosta pyritään yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa tunnistamaan kohteita, jotka kuuluvat kaupungin eri hallintokuntien ja kiinteistöjen vastuulle. Liikenne- ja valaistusryhmä tulee myöhemmissä tapaamisissaan päättämään, miten näiden kohteiden kanssa edetään.

 

Liikenneturvallisuus- ja valaistuskyselyn koko aineistoon voit tutustua tästä linkistä. Jos olet kiinnostunut Liikenne- ja valaistusryhmän toiminnasta, ota yhteyttä: Mårten Bjurström, marten.bjurstrom@kolumbus.fi, 0400 488799.