Olen asunut Viikin ekokylässä lähes yhdeksän vuotta ja sitä ennen 18 vuotta Vanhassakaupungissa. Siirtyminen Viikkiin oli helppoa siksi, että se oli lähellä ja että sieltä löytyivät kasvimaat sekä talon pihalta että Viikin pellolta. Lisäksi aurinkopaneelit talon katolla toivat ekoleiman asumiselle.
Mutta Viikin asukkaisiin on ollut vaikea tutustua, kun ei ole koiraa eikä pieniä lapsia ja suotutkijan työpäivät venyvät pitkiksi. Toimittuani 18 vuotta Toukola–Vanhankaupungin yhdistyksessä kaupunginosatoimintaa en heti jaksanut ajatella. Mutta kun minut viime syksynä houkuteltiin mukaan kunnallisvaaliehdokkaaksi, tunsin halua tutustua myös viikkiläisiin lähemmin. Niinpä toimin nyt Viikki-seuran hallituksessa 10 muun hallituksen jäsenen rinnalla puheenjohtaja-puutarhuri Sanna Peltolan johdolla Lisäksi vaalitulokseni ansiosta pääsin mukaan Oy Gardenia Ab:n hallitukseen, joten puutarha-asiat ovat pinnalla.
Tänä vuonna oli ihan oikea talvi, josta saatoimme nauttia hiihdellen Viikin pelloilla ja lähimetsissäkin. Ladut olivat hyviä, vain Latokartanon rakennustyömaiden kohdalla työkoneet olivat hävittäneet lumen niin, että suksen pohjat naarmuuntuivat Nyt sitten kevät tulee kohisten ja odottelen innolla kasvimaiden sulamista ja fillarikauden alkua.
Viikki-seura on toiminut 10 vuotta, ja toimintaa juhlistetaan jo perinteeksi muodostuneilla Vadelmakallion iltamilla, jotka poikkeuksellisesti vietetään Norssin pihapiirissä lauantaina 16.5. klo 14–18. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Minun Viikkini -valokuvakilpailu, johon on tullut runsaasti kuvia. Tulokset julkistetaan 10-vuotisjuhlassa ja parhaat kuvat laitetaan näytteille kirjastoon syksyllä. Helmikuussa pidettiin kirpputori, jossa myyntipöydät loppuivat kesken ja laskiaisriehaa vietettiin laskiaissunnuntaina poniratsastuksen, hevosajelun ja koiravaljakoiden kera. Vapun jälkeisenä päivänä siivotaan sitten Viikki kuntoon tulevia juhlia varten ja toivotaan, että asukkaat huolehtivat ympäristönsä siisteydestä ihan ilman talkoitakin. ”Kerää roska päivässä” toimii hyvänä esimerkkinä.
Toimintaa siis riittää yllin kyllin täällä naapurissa. Alueella on alkanut Nuorisoasiankeskuksen osallisuus ja demokratiahanke sekä sosiaaliviraston lähityöhanke. Asukastaloja on neljä, joilla kullakin on oma toimintaprofiilinsa. Uusi koulu ja urheiluhalli avataan toukokuussa. Joukkoliikenteeseen odotetaan parannusta Jokerilinjan valmistuttua. Mutta terveysasema puuttuu, lähin on Pihlajamäessä. Viikki-seuran toiminnasta tiedotetaan Viikissä tapahtuu -liitteessä ilmaisjakelulehti Vartissa kolme kertaa vuodessa sekä yhdistyksen nettisivuilla. Tunnustan kyllä kaipaavani aikaa, jolloin ilmestyi ihan oikea Viikissä tapahtuu -lehti.
Minua itseäni huolestuttaa kovasti Latokartanon alueen rakentaminen, joka näyttää hävittävän alueen upeaa vanhaa metsää pala palalta. Aikoinaan toimin mukana Viikki-liikkeessä, joka pyrki pienentämään Viikin rakentamisen määrää. Silloin suunnitelmissa oli 28000 asukkaan lähiö, josta saatiin puolet pois. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että erinäisin kaavamuutoksin noita helpotuksia syödään pois. Viimeisin esimerkki on, että päiväkodille varattu tontti aiotaan muuttaa asuintalokortteliksi ja parkkipaikaksi. Tämä ei ole kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Ekokylän rakentamisella lunastettiin Viikille hyvä maine, mutta ekologisuus taisi loppua Ekokylän rajaan, ja Latokartanossa se on unohdettu.
Olen seurannut kyllä entisen kotiseudunkin tapahtumia, osallistunut kokouksiin ja ollut mukana nuorisokahvilan aloittamisessa. Nyt ilokseni huomasin, että Vanhankaupungin arkeologinen puisto alkaa viimein toteutua täydentämään vuosisatapolkua Helsingin perustamispaikalla. Hanke nostaa Vanhankaupungin menneisyyden hyvin esille ja täydentää Annalan kartanon upeaa puutarhaa ja puistoa. Onnittelut siitä & tervetuloa vastavierailulle 10-vuotisjuhliimme!
Riitta Korhonen on Toukola–Vanhakaupunki–Arabianranta ry:n kunniajäsen
Naapurikylässä on kolumnipalsta, jossa lähikaupunginosien asukkaat kertovat omasta asuinympäristöstään.