Kustaa Vaasa perusti Vantaanjoen koskien väliselle saarelle 1500-luvun alkupuoliskolla kuninkaankartanon jo ennen Helsingin perustamista. Kartano oli kruunun hallinto- ja talouskeskus, sotilaallinen huoltokeskus ja maatalouden mallitila, jonka toimintaa laajennettiin tilanahtauden takia Viikkiin ja 1572 Espooseen. Kuninkaankartanonsaareksi aluetta on ruvettu kutsumaan vasta 1969. Nykyään saarella toimii Tekniikan museo. Se on Suomen ainoa tekniikan alan yleismuseo. Laajaan ja mielenkiintoiseen museoon kannattaa tulla tutustumaan ihan eri ajalla. Kuninkaankartanonsaarelta näkee Vantaanjoen molemmat kosket. Saaren eteläranta on suosittu oleskelu- ja piknik-paikka, jossa pääsee arvioimaan myös kalamiesten kalaonnea. Etelässä näkyy komea Matinkaaren silta ja Vanhankaupunginlahti.
Kuninkaankartano
Kustaa Vaasan perustama kuninkaankartano oli kruunun hallinto- ja talouskeskus, sotilaallinen huoltokeskus ja maatalouden mallitila. Saareen rakennettiin 1550-luvulla päärakennuksen lisäksi viljavarastoja, keittotupa, kaksi saunaa, laivurin tupa sekä varastoja ja eläinsuojia. Saari kävi ahtaaksi ja talousrakennuksia siirrettiin mantereelle Itä-Viikkiin perustettuun Helsingin latokartanoon. 1572 kuninkaankartanon hallinto siirrettiin Espooseen. Vuonna 1631 alueella ei enää ollut rakennuksia tai ne olivat käyttökelvottomia. Horisontissa Helsinki -näyttely
Kaupungin ensimmäisinä elinvuosina itse kaupungilla oli varsin syrjäinen asema kuninkaankartanon rinnalla. Sen alaisuuteen oli erotettu Helsingin pitäjän, Västervikin, Östervikin ja Koskelan kylien maita, ja talonpojille vanhastaan kuulunut Helsingin kosken kalastusoikeus siirrettiin kartanolle. Muutamassa vuodessa Helsingin kuninkaankartanosta tuli tärkeä taloudellinen ja hallinnollinen keskuspaikka. Kun itäinen sodanuhka kävi yhä ilmeisemmäksi, siirrettiin kartanolle myös tärkeitä sotilaallisia tehtäviä. Itään marssitettavien joukkojen vakinaisena levähdyspaikkana Helsingin kuninkaankartano muodostui varsin vilkkaaksi etapiksi.
Helsingin kuninkaankartano poikkesi muista Suomen kuninkaankartanoista: taloudenpito, hallinto ja rakennuksia suojanneet maavalli ja puupalisadit olivat linnojen kaltaisia. Kartanoon sijoitetut 12 tykkiä ja 10 hakapyssyä korostivat sen puolustuskykyä hyökkääjiä vastaan. Kuninkaankartanon tykistö vastasi Tukholman väylää vartioineen linnoituksen aseistusta ja sen tulivoima oli suurempi kuin Gripsholman kuninkaanlinnan.
www.nba.fi
Eino E. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa
Seppo Aalto: Sotakaupunki
Tekniikan museo
Tekniikan museo on valtakunnallinen erikoismuseo ja ainoa tekniikan alan yleismuseo Suomessa. Se on ikkuna suomalaisen tekniikan ja teollistumisen historiaan. Kokoelmiin on tallennettu tarina Suomen tiestä agraariyhteiskunnasta huipputeknologian maaksi.
Tekniikan museo on aloittanut toimintansa vanhoissa Helsingin kaupungin vesilaitoksen tiloissa vuonna 1969. Suuri muutos vedensuodatushalleista näyttelyiksi tapahtui vähitellen 1970-80 -lukujen aikana, mutta museo ei tule koskaan valmiiksi. Näyttelypinta-alaa on yli 5000 m². Perusnäyttelyt kertovat tekniikan ja teollistumisen vaikutuksesta suomalaisten elinoloihin ja ihmisten arkeen. Perusnäyttelyt sijaitsevat pyöreässä näyttelyhallissa. Niiden lisäksi museossa on punatiilihallissa esillä erikoisnäyttelyitä. Voimalaitosmus sijaitsee
kosken länsihaaran puolella putouksen länsirannalla, jonne pääsee kapeaa kävelysiltaa pitkin.
Aukioloajat:
ti-ke, pe 9 – 17
to klo 9 – 19
la-su klo 11 – 17