Huomio! Polut ja reitit uudistettu 2017 -2018! Nettisivut uusiutuvat pikkuhiljaa. Kohteita on edelleen yhteensä liki viisikymmentä, mutta ne on jaettu kolmeen kierrokseen, josta Toukola on kolme kilometriä, Arabia neljä kilometriä ja Vanhakaupunki kaksi kilometriä. Kotikaupunkipolut on uusittu Museoviraston avustuksella. Niistä on julkaistu myös pieni taskuunmahtuva esite, jota myy Artova ry:n koordinaattori. Ota yhteys sähköpostitise artova.koordinaattori@gmail.com  tai soita 050 3099501.   _ _ _   Voit kävellä koko reitin tai halutessasi osan reitistä karttaan katkoviivalla merkittyjä oikopolkuja pitkin.     TULOSTA TÄSTÄ KOHTEIDEN TIIVISTELMÄT Voit myös tulostaa kohteiden pidemmät kuvaukset tästä . Tiedosto on 24-sivuinen.

Ruotsalainen Rörstrand perusti Kaanaanniitylle posliinitehtaan vuonna 1873. Arabian posliini-ja fajanssitehdas aloitti toimintansa jo seuraavana vuonna, tähtäimenään posliinin myynti Venäjälle. Tehdaskorttelin maamerkkinä toimii 50 metriä korkea piippu. Piipun alapuolella oleva reliefi vuodelta 1943 on nimeltään Posliinimaalareita. Sen suunnittelija Michael Schilkin oli yksi Arabian taideosaston muotoilijoista. Muotoilijat ovat luoneet täällä rakastettuja astiastoja ja keramiikkaesineitä.    

Arabiakeskuksen käytävä yhdistää Hämeentien ja Arabiankadun. Arabiakeskuksen liike- ja toimitilat on rakennettu Arabian vanhaan teollisuusrakennukseen. Siellä on lukuisia kiinnostavia myymälöitä, kirjastoja, posti, kahvila sekä toimistotiloja. Keskuksen käytävällä kannattaa tutustua Arabianrannan pienoismalliin. Arabiakeskus on avoinna arkisin 10.00 - 20.00 ja viikonloppuisin 10.00 - 16.00. Aukioloaikojen ulkopuolella Arabiankadulle joutuu kiertämään ulkokautta.  

Näköalatasanteella seistessäsi olet "Vuoden katolla 2004" ja Arabian Parkin päällä. Arabian Parkin katto on osa Arabianrannan keskeistä julkista katu- ja aukiotilasarjaa. Pysäköintilaitoksen sijoittaminen maan sisään on esimerkki nykyaikaisesta monimuotoisesta kaupunkikuvallisesta ajattelusta, jossa autojen olemassaolo hyväksytään, mutta niiden ei anneta hallita maisemaa. Tasanteen puinen taideteos on Rihla -paviljonki (Tiina Rytkönen ja työryhmä 2007). Näköalatasanteen portaat ovat skeittareiden ja scuuttareiden suosiossa.  Kun katsot kohti rantaa, näet Kaj Franckin puiston (suunnitellut maisema-arkkitehtitoimisto Gretel Hemgård). Puistossa on teoksia, jotka liittyvät Arabian tehtaan historiaan. Näkymän päässä pilkahtaa Kokkoluotoa punaisine mökkeineen.  

Kaj Franckin aukio sijaitsee Arabiakeskuksen, raitiovaunun päätepysäkkien ja Kaj Franckin kadun välissä. Aukion joka kulmassa on jotain huomionarvoista, kuten palkittu Heltechin AV-oppilaitoksen rakennus, kaupunkiviljelmät, värikäs seinänkorkuinen taideteos Gländtan Muotoilijankatu 18:ssa ja pitkulainen Kaj Franckin puisto, jossa on useita taideteoksia.  

Arabianrannassa taloyhtiöillä ei ole omia, aidattuja alueita, vaan korttelit muodostavat yhteispihat. Jokaiselle pihalle kuuluu oma taidehanke. Yhteispiha 3 sijaitsee Gunnel Nymanin kadun ja Kaj Franckin kadun välissä. Pihan taideteoksia ovat taiteilija Elina Aallon Arabian matto ja porttikäytävässä oleva Anne Siirtolan Arjen palasia .    

Tapio Wirkkalan puistosta, joka valmistui vuonna 2012  osana Helsinki World Design Capitol -hanketta, odotettiin yhtä alueen merkittävimmistä taideteoksista. Puiston on suunnitellut amerikkalainen Robert Wilson. Puisto koostuu yhdeksästä pensasaitojen rajaamasta huonemaisesta tilasta, joiden sisällä on erilaisia kotiin liittyviä taide-elementtejä ja teemoja yhdessäololle. Valitettavasti taideteokset ovat kärsineet ajan saatossa - yksi pieni symbolinen ovi on hävinnyt, takkapuista on kadonnut osa ja takka on vaihdettu kertaalleen. Taideteoksia huoltaa Helsingin kaupunginmuseo - kannattaa ottaa sinne heti yhteyttä jos huomaa teoksen osien rikkoutuneen! Valaistus on osa teosta ja sen häiriöistä kannattaa myös ilmoittaa. Pidetään huolta erityisestä maamerkistä!  

Kadunnimet Toukolan alueella sijaitsevien huviloiden tontteja ja katuja nimettäessä tuntuivat ne olevan kovin kaukana Helsingin keskustasta. Sen vuoksi ne saivat myös eksoottisia nimiä, kuten Damaskuksentie, Koreankatu ja Intiankatu. Uuden Arabianrannan alueella monet kadut ovat saaneet nimensä Arabian tehtaalla työskennelleiden muotoilijoiden mukaan. Osa alueen kaduista on nimetty puolestaan eurooppalaisten pääkaupunkien mukaan, kuten Berliininkatu, Brysselinkatu ja Lontoonkatu. Nämä nimistöt kuuluvat ryhmään EU-maiden pääkaupungit. Ehdotus nimistä tehtiin vuonna 1995 Suomen liityttyä Euroopan Unioniin. "Pyrkimys urbaaniin kansainväliseen kaupunkiin näkyy siinäkin, että katu-perusosaa on alettu viljellä entistä useammin tien asemesta. Vuosi 1995 oli eräänlainen vedenjakaja kadunnimistössä", arvioi asemakaava-arkkitehti Ann-Marie Wangel Helsingin Sanomissa vuonna 2000.  

Yhteispiha 2:n on suunnitellut maisema-arkkitehtuurin professori Jyrki Sinkkilä. Kasvillisuudeltaan kiintoisalla pihalla on mm. koristeomena-, kirsikka-, ja luumupuita. Pihan kulkureitin varrella on levähdyspaikka ja muuntamon katto toimii terassina. Taideteokset sijoittuvat porrashuoneisiin ja korttelin läpäisevän reitin varrelle. Kirsi Kivivirran teos Seinät puhuvat seinät koostuu eri-ikäisten ihmisten tarinoista.  

Siniset hetket on taiteilija Tiina Veräjänkorvan teos vuodelta 2004. Pergolamainen teos sijaitsee Toini Muonan pihalla. Sininen oli keraamikko Toini Muonan usein käyttämä väri. Muona työskenteli eläköitymiseensä saakka Arabian tehtailla. Teos koostuu keraamisista, sinisistä elementeistä, jotka muodostavat asuinrakennuksen eteen kaarevan viivan. Etualan siniset kuutiot on tarkoitettu istuskelupaikoiksi, mutta aikojen saatossa ne ovat rikkoutuneet. Nykyään paikalla onkin kyltti "älä nouse teoksen päälle". Kahden rakennuksen välissä olevat siniset pylväät kehystävät rantamaisemasta elävän taulun.  

Arabianrannan ranta on kaikille avoin rantapuisto, jossa istutusten sijaan keskiössä on alueen tarjoama maisema: Vanhankaupunginkoski- ja lahti, itäosan luonnonsuojelualueet lintuesiintymineen sekä länsiosan kaupunkimaisema. Itse ranta, kuten Arabianrannan asuinaluekin on rakennettu täyttömaalle.Rannalla on usein ohikulkijoiden pinoamia kivitorneja ja jopa asukkaan tuomat rantatuolit ja pöytä. Lahden keskisyvyys on vain hieman yli metrin. Kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys Artova vuokraa lahdelle soutuvenettä kesäisin. Avaimet noudetaan koordinaattorilta ja palautetaan Esim. Kääntöpaikan postilaatikkoon. Terhi -merkkinen soutuvene on jo laskettu vesille kesäksi 2019!

Rantapuisto on rakennettu täyttömaalle. Näköalaltaan ja avaruudeltaan puisto on Helsingissä ainutlaatuinen, siksi Arabianrannan suunnittelijat halusivat sen pääelementiksi juuri sen tarjoaman maiseman eikä niinkään puistoistutuksia. Rantapuisto, maisema ja kaupunkikorttelit ovat koko Arabianrannan suunnittelun kolme pääelementtiä. Rantapuisto on avara, laaja alue, joka ulottuu Vanhankaupunginlahdelta aina Hermanniin saakka. Rantapuistossa sijaitsee taideteoksia sekä liikuntapuisto.  

Arabian peruskoulu on kasvava yhtenäinen peruskoulu. Oppilaita oli vuonna 2012 noin 470, nyt vuonna 2019 hieman vajaa 800. Rakennus on alunperin ollut Kyläsaaren sosiaalikeskus, jonka rakenteita osittain hyödynnettiin uuteen taloon. Koulu aloitti vuonna 2003. Nykyisin samassa rakennuksessa toimii myös Päiväkoti Arabia, Arabian leikkipuisto ja Nuorisotalo Arabia. Täällä voi soittaa bändissä, harrastaa vauvajumppaa ja tavata muita perheitä. Koulun pihan hevoset kestävät silittelyä, onpa niiden selkään nähty hurjapäiden kiipeävänkin.  

Arabian posliinitehtaan tuotanto käynnistyi lokakuussa 1874 tällä paikalla, jossa nyt kohoaa Arkkitehtuuritoimisto Heikkisen&Komosen suunnittelema vuoden 2011 betonirakenteena palkittu asuintalo. Sen sisäpihan betonijulkisivuissa aaltoilee mosaiikkimaisesti Arabian jäteposliinin palasia, mikä tuo mieleen kuuluisan Barcelonasta kotoisin olleen arkkitehti Antoni Gaudin persoonallisen tyylin. Löydätkö julkisivusta Muumipapan tai peräti koko Muumiperheen?   

Stara on vuodesta 2009 alkaen ollut Helsingin kaupungin oma rakentamispalvelu. Staran toimialue on laaja: sen palkkalistoilla on 150 erilaista ammattia. Omien sanojensa mukaan Stara pitää Stadista huolta. Staralaisten käsistä syntyvät kaupungin kadut ja puistot. He pitävät huolta myös Helsingin metsistä, niityistä ja luonnonsuojelualueista. He korjaavat kaupungin rakennuksia, siltoja, autoja, koneita ja ulkotaidetta. Stara toimii Rakennusviraston, Kiinteistöviraston ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tilauksesta. Staran palveluksessa on 1500, kesäkaudella 2000 työntekijää. Esimerkiksi puistotyöntekijät sinivihreissä asuissaan ovat Staran palkkalistoilla. Staran konepaja Hämeentien varrella (osoitteessa Toukolankatu 6) on yksi alueen maamerkeistä.  

Roomankadun ja Berliininkadun välisiin kortteleihin on rakentunut viisi taidepihaa, joilla kaikilla on oma teemansa. Aistien, Kasvun, Liikkeen, Hiljentymisen ja Heijastusten pihoja yhdistää Taidepolku. Heijastuksen pihalla Roomankadun ja Pariisinkadun välisessä korttelissa on useita taideteoksia. Roomankujan päässä, opiskelija-asuntolan pihalla, on Paula Blåfieldin Mamma -teos vuodelta 2006. Roomankujaa kävellessä voi nähdä Paavalin kirkon talojen kehystämänä.  Näkymät avautuvat myös Kyläsaareen. Entinen työläisten retki- ja uimapaikka muokattiin 1930-luvulla vedenpuhdistamoksi. Siellä toimi jätteenpolttolaitos vuosina 1961-83. Nykyisin polttolaitoksen tiloissa toimii Kierrätyskeskus. Rantapuiston eteläreunassa on nyt piknik -paikka lammen rannalla. Uusien katujen järjestys on helppo muistaa: pohjoisin pääkaupunki on pohjoisimpana ja etelämmäs mennään myös Arabianrannassa maantieteellisessä järjestyksessä.   Artovan Kotikaupunkipolkujen esitteessä nämä ovat Toukolan reitin pisteet 3 - 7.  

Arcadan ammattikorkeakoulun rakennus on valmistunut 2004. Arcadassa voi opiskella AMK-tutkintoja ruotsin- ja englanninkielellä. Rakennuksen sisä- ja ulkotiloissa on taidetta, joten sisälläkin kannattaa poiketa. Arcadan päärakennuksen edustalla Jan-Magnus Janssonin aukiolla lepää kolme kullanväristä betonista valettua leijonaa oranssin valon alla. Virikkeelliseksi ja rauhoittavaksi tarkoitetun Keidas -taideteoksen on suunnitellut Ann Sundholm. Vieressä on ruotsinkielinen ammattikoulu Practicum.   

Arabian kauppakeskus on saneerattu Kotisaarelta ja Ingmanilta tyhjiksi jääneisiin teollisuusrakennuksiin. Saneerauksessa vanhoja tiiliseiniä paikattiin uusilla tiilillä värieroista välittämättä, ja tehtaan punatiilinen piippu on maamerkki, joka toimii nykyään autohallin poistoilmakanavana. Kauppakeskuksessa on kaksi myymäläkerrosta ja parkkihalli. Kauppakeskuksesta löytyy kaksi päivittäistavarakauppaa, kahvila, ravintoloita, yleisö-WC:t, Alko, yms. Kauppakeskuksen edessä on ratikka- ja bussipysäkit. Kesäisin kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin edessä sijaitsevalla aukiolla järjestettiin aiemmin kaupunkitanssikursseja.  

Vielä 1800-luvulla Kumtähden kenttä oli selvästi kaupungin ulkopuolella, joskin kaupunkiin johtavan tien varrella. Ylioppilaat pitivät siellä useita kertoja kevätjuhlan kukanpäivänä 13. toukokuuta. Kuuluisin näistä juhlista pidettiin vuonna 1848, jolloin Maamme-laulu esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti. Sata vuotta myöhemmin, vuonna 1948 paikalle pystytettiin muistomerkki. Kansallislaulun laulaminen muistomerkin luona on edelleenkin yksi Ylioppilaskunnan Laulajien Flooran päivän traditioista.Täällä kannattaa katsoa puita (ja sulkea korvansa melulta); perinteisiä helsinkiläisiä puistopuita ovat mm. lehmukset, vaahterat ja tammet. Puiston komeat havupuut ovat harmaapihtoja. Keskellä puistoa on kaksi majesteettisen suurta vanhaa poppelia. Toukoniityn puistosta on löydetty ja otettu taimituotantoon "Toukoniityksi" kutsuttu vaaleanpunakukkainen pensasruusu, jota ei tavata muualla kaupungissa.  

Japaninpuiston ympärillä näkyy vuosina 1920-1925 rakennettua Toukolaa, jota silloin kutsuttiin "uudeksi Toukolaksi".  Sosiaalilautakunta päätti v. 1919 vuokrata tontteja  omakotirakentajille asuntopulan helpottamiseksi. Asutusta pidettiin väliaikaisena, ja tontit vuokrattiin 60 vuodeksi. Tässä osassa Toukolaa talot ovat vapaamuotoisempia kuin pohjoispäässä; rakennustarvikkeista ja esim. ikkunoiden sijainnista oli määräyksiä, mutta niitä ei juuri valvottu ja perheet saivat rakentaa rauhassa. Tontit ovat noin 800 neliömetrin suuruisia. Vanhat omenapuut, kirsikat, syreenit ja ruusut ovat tyypillistä Toukolaa. Kukkien tuoksusta kannattaa nauttia kävelemällä jalkakäytäville kaartuvien syreeniaitojen ja jasmikkeiden alla. Japaninkadulla asuvan kukon kiekuminen kuuluu tänne aamuisin.  

Ravintola Oljenkorsi sijaitsee Intiankadulla vanhassa Elannon maitokaupassa. Englantilaistyyppinen tiilirakennus on valmistunut vuonna 1926. Katutasossa sijaitsi kauppa, yläkerroksessa myymälänhoitajien asuintilat ja kellarissa pesutilat. Maitokauppa toimi rakennuksessa aina 80-luvun loppuvuosiin asti, jonka jälkeen talossa on ollut yritystoimintaa. Nykyinen korttelikapakka on ollut paikalla jo yli 20 vuotta ja palvelee seitsemänä päivänä viikossa. Juoman ja pienen purtavan lisäksi tarjolla on kuukausittain elävää musiikkia ravintolan oman, paikallisista muusikoista koostuvan orkesterin voimin.  

Arabian lastentalo vihittiin käyttöön vuonna 1949 (suunnittelijat Elma ja Erik Lindroos). Se oli Pohjoismaiden ensimmäinen tehtaan ylläpitämä päiväkoti, erinomaisesta hoidostaan tunnettu. Se oli kansallinen ylpeydenaihe, johon valtiovieraat tuotiin tutustumaan. Nykyisin tässä pidetyssä päiväkodissa toimii kolme ryhmää, Pähkinäkylä ja Kastanjakylä (noin 85 lasta) sekä lisärakennuksen Vaahterakylä (n. 30 lasta). Edessä avautuvaa palstaviljelmää hallinnoi kaupunginosayhdistys Artova. Palstat ovat kooltaan 0,5-1 aaria, ja vapautuva viljelymaa jaetaan omaa palstaa jonottaville ihmisille keväisin. Palstoja reunustaa vanhojen puiden joukko. Tuomi kukkii aukiolla keväisin, vierestä löytyy lehtikuusia ja lasten suosimia kiipeilypuita: matalaoksaiset tammet kasvavat puuhuviloiden pihoilla.  

Vanhan pankin tiloihin remontoitu Kulttuuri- ja asukastalo Kääntöpaikka aloitti toimintansa syksyllä 2009. Talo toimii asukkaiden kohtaamispaikkana ja monenlaisten harrastusryhmien ja tapahtumien tilana. Kääntöpaikan tiloja on mahdollista vuokrata myös juhla- ja kokouskäyttöön Arabian Asukastalot ry:ltä. Arabian palvelu Oy:n kanssa palvelusopimuksen tehneiden taloyhtiöiden asukkaat ovat oikeutettuja alennettuihin kurssimaksuihin ja tilavuokriin.  

Kirjakauppias G.W. Edlund rakennutti huvilan 1870-luvulla, Kumpulan kartanolta vuokraamalleen palstalle. Talo oli 1920-luvulta alkaen pitkään Arabian tehtaan johtajan asuntona. Siinä on ollut edustustiloja ja vuokra-asuntoja, nykyisin sitä remontoidaan asukastaloksi. Bokvillanin uuden aidan hattuja koristaa Desiree Seveliuksen teos Bokvillanin eläimet vuodelta 2004. Työssä näkyvät siniset keramiikanpalaset ovat vanhan aidan palasia. Aidan kissat piristävät lasten koulumatkaa. Bokvillanin kaunis puutarha on hyvä paikka ihailla vanhoja puita ja kevätkukkia ja tähyillä merelle. Hämeentien varressa kukkii komeasti touko-kesäkuussa suuri hevoskastanja.  

Arabianrannan ensimmäinen taideprojekti on Hirsipuukallion pinnassa olevat 82 pronssista lintuveistosta, joista voi bongata alueen eri linnut ja niiden latinankielisen nimen (Jukka Vikberg: Lintuparatiisi , 2002). Paikan nimi tulee siitä, että tänne (silloisen kaupungin eteläpuolelle) pystytettiin vuonna 1550 mestauspaikka. Helsinki oli silloin pieni kaupunki eikä täällä ollut omaa pyöveliä, vaan mestaajat vierailivat tarpeen vaatiessa Turusta ja Hämeenlinnasta. Rangaistuksia täällä saivat varkaat ja murhaajat, mutta myös vallan vaihtuessa väärää puoluetta edustavat virkamiehet. Nykyisin Hirsipuunkallion huipulla halutaan suojella ihmisiä ja jyrkänne on aidattu kaupungin seppien käsityönä tekemällä aidalla.  

HUOM! Reitti uusittu 2017 -2018. Taskukokoisen, tiivistetyn esitteen avulla voit kävellä kolme noin tunnin mittaista lenkkiä vaikka iltaisin! Voit kävellä koko reitin tai oikaista karttaan katkoviivalla merkittyjä oikopolkuja pitkin. Kävelyreitti ei ole kaikilta osin esteetön, mutta kartasta löydät tarvittaessa myös erikseen merkityt kiertotiet. Esitettä voit tilata neljän euron hintaan artova.koordinaattori@gmail.com   Verkkosivuja uudistetaan pikkuhiljaa -täältä löydät tarkemmat tiedot ja lisälukemista.              TULOSTA TÄSTÄ KOHTEIDEN TIIVISTELMÄT Voit myös tulostaa tästä 28-sivuisen tiedoston, jossa ovat mukana sekä kohteiden tiivistelmä- että Lue lisää -tekstit. (Tiedosto päivitetty viimeksi 19.9.2012)  

Hämeentien varrella vastaasi tulee kappale Suomen sotahistoriaa. Ruskeaan tiiliseinään kiinnitetty pieni muistolaatta saattaa helposti jäädä huomaamatta, mutta tarkkaavaisuus palkitaan. Laatta kuuluu Ässä-rykmenttinä tunnetulle jalkaväkirykmentti 26:lle, joka perustettiin Arabian tehtaan alueella 17.6.1941. Tasan 60 vuotta myöhemmin Kaartin jääkärirykmentti - Ässä-rykmentin perinnetoimikunta naulasivat muistolaatan seinään rykmentin miesten muistoa kunnioittamaan. Uudessa reitityksessä Ässärykmentti on osa Arabian -kierrosta, ja reittipiste numero 11. (Esitteen kartta) 

Arabianmäenpuisto on Arabian tehtaiden isännöitsijöiden huvilapuutarhoista muutettu puistoksi 1999. Puistossa on mm. koivuja ja hedelmäpuita. Metallinen taideteos on Anu Kiiskisen Nocturnal . Puiston laidassa seisovat ”isännöitsijän villat”, tehtaanjohtajienkin asuntoina toimineet asuinrakennukset. Villojen takaa löytyy Artova ry:n hallinnoima viljelypalsta-alue maakellareineen. Syreenit kukkivat istuskelupaikkojen ympärillä. 

Uusi ja vanha puurakentaminen kohtaavat tällä polulla. Arabian villat, tummasävyiset hirsitalot, on rakennettu 1919 Arabian työntekijöiden asunnoiksi, HOASin perheasunnot vuonna 1999 opiskelijaperheiden kodeiksi. Villat ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Siamintiellä HOASin talojen takana näkyy 1923-1925 rakennettuja Uno Mobergin suunnittelemia tyyppitaloja kahdelle perheelle. Arabianmäenpolkua reunustavat pihasyreenit. 

Paavalin seurakunta rakennutti arkkitehtitoimisto O. Lekan ja K. Arajärven suunnitteleman "Toukolan työkeskuksen", joka vihittiin käyttöön vuonna 1955. Se palveli Paavalin seurakuntaa vuoteen 2010 asti, yhteensä 56 vuotta. Nykyisin rakennuksessa toimii yksityinen päiväkoti. Rakennuksessa oli monenlaisia tiloja: iso kirkkosali, kerhotiloja, voimistelusali yläkerrassa ja asuntoja. Rakennuksessa toimii nykyään päiväkoti. Perhe -reliefin rakennuksen seinään on lahjoittanut Oy Arabia Ab ja sen on valmistanut tehtaan suunnittelijana työskennellyt kuvanveistäjä Michael Schilkin.     

Saavutaan Annalan huvilaan kuuluneeseen tammivaltaiseen maisemapuistoon, jonne kauppaneuvos Gustaf Otto Wasenius rakennutti vapaasti polveilevia polkuja ja istutti puita. Nykyisin tammimetsä on rentouttava ulkoilureitti. Siellä kasvaa metsämansikoita, mustikoita ja kieloja, ja kallioilla istuskellen voi kuunnella mustarastaita ja sepelkyyhkysiä. Lenkkipolun varteen on tehty myös voimailupaikka. Siirtolohkareet ovat leikkivien lasten suosiossa.   

Villikani ( Oryctolagus cuniculus ) on nimensä mukaisesti Suomen luonnossa villinä elävä eurooppalainen kani. Kani on alkujaan kotoisin Espanjan ja Portugalin alueelta. Sieltä se on ihmisen toimesta istutettu lähes kaikkialle maapallolle. Lähes kaikkialla kanista on tullut todella suuri ongelma. Villikani on Suomessa luokiteltu riistaeläimeksi. Lisäksi kani luokitellaan meillä haitalliseksi vieraslajiksi. Kanin  tiedetään olleen Helsingin kaupunkiluonnossa jo ainakin vuodesta 1985 lähtien. Kesykani-karkulaiset elivät aluksi pienellä alueella Kyläsaaressa ja Arabianrannassa, eikä niihin kiinnitetty suurempaa huomiota. Kanien elinpaikkana oli joutomaa-alue, jossa ne saivat syödä mm. kompostoituvaa jätettä, eivätkä ne aiheuttaneet erityistä haittaa elinympäristössään. Levittäytymisestä läheisille alueille on havaintoja 1990-luvun loppupuolelta, kun kaneja nähtiin Itä-Pasilassa. Kaneja yritettiin pyydystää pois, mutta pyyntien epäonnistuttua kanien annettiin jäädä asuinsijoilleen. Ajateltiin, että ankarat talvet tuhoavat kanikannan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kanikanta vahvistui vuosien aikana ja karaistui kestämään Suomen talven. Kanien voimakas levittäytyminen uusille elinalueille alkoi 2000-luvun alussa, ja kanit ovat vuosi vuodelta levinneet laajemmalle alueelle. Vuonna 2009 kaneja oli jo enimmässä osassa Helsinkiä, ja ne olivat levinneet jo Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin asti. Kanivahingot ovat lisääntyneet kanikannan kasvun myötä. Villikanit laiduntavat nurmialueilla sekä syövät pensaita, puita ja muita istutuksia. Talvella kanit kaluavat puita ja pensaita tyveltä kuorettomiksi, minkä seurauksena kasvit kuolevat tai niitä joudutaan leikkaamaan aiempaa enemmän. Kani kaivaa itselleen pesän tai asuu jonkin rakennuksen tai muun rakenteen alla. Yhdessä pesäyhdyskunnassa asuu yleensä useita kaneja. Pesäluola tai -luolasto on useita metrejä pitkä ja saattaa ulottua useiden metrien syvyydelle.  Kanien kaivamisesta voi seurata esim. maakerroksen tai erilaisten rakenteiden romahtaminen tai muistomerkin tai hautakiven kaatuminen. Puistojen ja viheralueiden kanikantaa rajoitetaan Helsingissä metsästyslainsäädännön sallimin keinoin. Vuonna 2016 kanikantaa verotti voimakkaasti virusepidemia ja sen jälkeen niitä onkin näkynyt huomattavasti vähemmän alueella.  

Arabianrannan aluetta on markkinoitu muotoilun ja taiteen urbaanina puistomaisena asuinalueena. Luonnonläheisyys koskettaa kaikkia alueella liikkujia ja asuintalojen pihoilta ja terasseilta aukeavat näkymät Toukola-Arabian rantapuistoon ovat alueen asukkaille voimavara. Rantapuisto tarjoaa myös itäisille kantakaupunkilaisille tärkeän yhteyden merenrantaan.

Kalliot ovat talvisin mainioita pulkkamäkiä. Korkealta kalliolta näkyy Koskelaan. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen Koskelan varikko on rakennettu 1950-luvun alussa. Siellä säilytetään ja huolletaan 2/3 raitiovaunuista. Tieliikenteen melu on reittipisteellä kova. Alhaalla Kustaa Vaasan tiellä ns. päivämelu on enemmän kuin 75 desibeliä, mikä tarkoittaa hyvin korkeaa tieliikenteen melutasoa. Meluaita vähän edempänä Lahdenväylän ja Koskelantien risteyksessä on Sami Rintalan taideteos Sediment vuodelta 2008.   

Annalan huvilan ja sitä ympäröivän puutarhan rakennutti kauppaneuvos G.O Wasenius 1830-luvulla. Huvila sai nimen Villa Anneberg, omistajan vaimon ja korkean kallioisen sijaintinsa mukaan. Villa Annebergin perustamisen muistokivi näkyy vistan, eli suoran näkymän päässä puiston reunassa. Vuonna 1939 huvila-alue puutarhoineen ja peltomaineen siirtyi kaupungille, jonka jälkeen sen maille rakennettiin kerrostaloja ja rakennukset olivat sekalaisessa käytössä. 1990-luvun lopusta lähtien Hyötykasviyhdistys on vastannut Annalan puutarhan alueesta, muu osa on julkista puistoa.

Villa Anneberg ja sen muotopuutarha näyttäytyvät upeimmillaan Hämeentieltä, portaikon suunnasta katsottuna. Pysähdy täällä hetkeksi ja nauti näkymistä. Muotopuutarhan pehmeää väriharmoniaa noudattavat, mutta kokeilevat perennaistutukset on suunniteltu historiallista ympäristöä kunnioittaen. Puutarhan matalassa ruutanalammikossa elää kaloja ympäri vuoden. Tähyile kaloja - vilahtiko vedessä jokin? Sjöblom -nimi saattaa kuulostaa etäisesti tutulta. Hämeentien varrella valmistettiin suomalaisyrityksen rintaliivejä 1950-luvulta alkaen. Sittemmin yrityksen nimi on muuttunut Patricia Group Oy:ksi. Matkalla ohitetaan myös Hämeentien upeat tammet sekä viikonloppuisin loistavan brunssin tarjoileva bistro Dylan.  

Annalan entisessä asuin- ja karjarakennuksessa pitää majaansa Hyötykasviyhdistys, joka kurssittaa ja järjestää tapahtumia kaikille puutarhanhoidosta kiinnostuneille helsinkiläisille sekä vuokraa viljelypalstoja. Huvilan vanha, 1840-luvulta peräisin oleva kasvihuone, orangerie , on edelleen käytössä ja sen suojissa talvehtivat Hyötykasviyhdistyksen pelargoni-lajikkeet. Piha-aluetta ympäröivät rehevän puutarhan ainutlaatuisimmat nähtävyydet: erittäin harvinaiset ja vanhat syreenilajikkeet, kuten Lemoinei -syreenit ja Suomen ensimmäiseksi Historiallisen puutarhan tunnuskasviksi valittu tunnistamaton jalosyreeni "A20".  

Hyötykasviyhdistys on vastannut Annalan puutarhan alueesta 1990-luvun lopusta lähtien. Alueella on viljelyspalstojen lisäksi eri aihepiirien näytepuutarhoja, kuten pajuviljelmät, värjärin puutarha, keittiöpuutarha, apteekkarin puutarha ja perhospuutarha. Annalan puistossa ja viljelyspalsta-alueen käytävillä saa liikkua vapaasti, vain palstat ovat viljelijöiden yksityisaluetta. Viljelypalstojen luoteispuolella näkyy painanne muistona iilimatolammikosta, jossa G.O. Wasenius kasvatti yksinoikeudella iilimatoja 1800-luvun puolivälissä. Havaitsetko toisinaan myös hevosten tuoksun?  

H elsingin kaupungin ensimmäinen kirkko sijaitsi 1550-luvulla tällä paikalla, lähellä nykyistä Kustaa Vaasan tietä. Kirkko oli käytössä 1500 -luvulta 1670-luvulle saakka, nyt siitä on jäljellä enää kivijalka. Kirkkoraunion sisällä on alankomaalaisen kauppiaan Hans van Sandenin kettingeillä ympäröity hauta. Hautapaasi on kopioitu kaivauksissa löydettyjen hautapaaden palojen perusteella. Vanhankaupungintien toisella puolella on yksi Toukolan vanhimmista rakennuksista, ns. Spaakin talo 1700-luvulta. Kirkon raunioilla on silloin tällöin pidetty ulkojumalanpalveluksia.

Kellomäen kupeessa sijaitseva tummanharmaa graniittinen muistomerkki on kunnianosoitus kaupungin perustajalle, Kustaa Vaasalle. Se sijaitsee paikalla, johon Kustaa Vaasa perusti Helsingin 1550. Monumentin vieressä on korkokuvakartta kaupungin asemakaavasta 1640-luvulta. Läheisyydessä on erillinen laatta Helsinkiin pakotettujen raumalaisten porvareiden muistoksi. Vanhan Helsingin hospitaali sijaitsi nykyisen Koskelantien toisella puolella, lähellä silloista kaupungin kirkkoa. Matkalla seuraavalle reittipisteelle ohitat komean keltaisen rakennuksen, joka on HSY:n edustus- ja kerhotila Aqua kilta .  

Kellomäellä sijaitsee kenties yksi koko Helsingin parhaista näköalapaikoista. Lähiseudun lisäksi 360-asteen upea näköalapaikka on mainio paikka koko kaupungin tarkasteluun.  Mäen laella on kuningas Kustaa II Adolfin ja Helsingin vuoden 1616  maapäivien muistoksi pystytetty patsas. Se paljastettiin ruotsalaisuuden päivänä 6.11.1932, jolloin tuli kuluneeksi 300 vuotta siitä, kun kuningas kaatui Lutzenin taistelussa.   

Kellomäen eteläpuolella lähes neliömäisen torin laidalla on sijainnut raatihuone. Nykyisen Vanhankaupungintien alue onkin vanhimman Helsingin torialuetta. Helsingin kaupunki on jälleenrakennuttanut raatihuoneen paikan. Kohdassa on myös opas- ja historiataulu. Berghyddan on ruotsinkielisen nuorisoseuran talkootöillä tekemä juhlatalo vuodelta 1909.  

Metropolia-ammattikorkeakoulun taide- ja viestintäoppilaitos toimii vanhassa Verkatehtaan rakennuksessa. Verkatehtaan rakennutti Helsingfors Mekaniska Väfveri 1899. 1920-1930-luvuilla verkatehdas muuttui kehräämöksi, joka valmisti kampalankaa. 1950-luvulla verkatehdas toimi Helsingin kaupungin energialaitoksen varikkona. Rakennus kunnostettiin 1999. Se on asemakaavalla suojeltu, minkä takia rakennuksen julkisivut ja savupiippu piti säilyttää. Rakennuksesta on hienot näkymät koskelle ja suvantoalueelle. Sen pihalla on Hannu Sirenin suunnittelema Varjoja -teos. Teräksinen teos julkistettiin rakennuksen vihkiäisten yhteydessä 16.4.1999.  

Vanhan verkatehtaan eteläpuolella, Verkatehtaanpuistossa, sijaitsee vuosina 1928-29 rakennettu kaksikerroksinen Villa Arabeski , joka on entinen tehtaan isännöitsijän talo. Villa Arabeski toimi vuodesta 1959 lähtien 30 vuoden ajan kehitysvammaisten lasten päivähuoltolana ja Kallion musiikkikouluna. Vuonna 2000 rakennus peruskorjattiin, minkä jälkeen se siirtyi Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön.   Tiesitkö, että vanha Helsingin satama sijaitsi suunnilleen Villa Arabeskin kohdalla, Kaupunginpuron suussa? Telakka oli Pornaistenniemessä. Satama oli myös oikea merirosvosatama, jonka talvitelakalle oli vedetty kaapparilaivaston pidättämät laivat.   

Vuonna 1998 rakennettu Matinkaaren silta on vilkkaassa käytössä, sillä sen yli kulkee suosittu kävely- ja pyöräreitti, talvisin Viikin suuntaan johtava latureitti. Matinkaarelta on hienot kaukonäkymät etelään Vanhankaupunginlahdelle, Viikin luonnonsuojelualueelle, Lammassaareen ja kaukana siintävälle Kulosaaren sillalle. Pohjoispuolella näkyvät Vantaanjoen molemmat koskenhaarat. Talvella heti kun jäät vähänkin kantavat, pilkkijät kansoittavat Matinkaaren eteläpuolisen jään.  

Kallion laelta, Matinkaaren juuresta salmen itäpuolelta, löytyy oiva piknik-paikka. Kotikaupunkipolkuun voi liittää Pornaistenniemen luontopolun. Kävelyreitti luonnonsuojelualueen rantametsiin ja kosteikkoon alkaa tästä. Vajaan kilometrin mittainen luontopolku kiertää rantalehdossa. Tämä ympyräreitti soveltuu kuljettavaksi myös pyörätuolilla (polkupyörät ja koirat kielletty). Lenkin varrella on lintutorni ja vesilintulampareen äärellä piilokoju. Pornaistenniemeltä pitkospuut jatkuvat 700 metriä ruovikon läpi Lammassaareen.   

Itäkosken yli pääsee kierrätyssiltaa pitkin. Silta on Tekniikan museon näyttelytavaraa. Se on matkannut Koskenkylästä Pyhtäälle ja sieltä Vanhankaupunginkosken töyräille. Sillan kaiteet ovat täynnä "lemmenlukkoja" - lukkoja, joihin on kaiverrettu rakastavaisten nimet (tai nimikirjaimet) ja päivämäärä. Kosken vierestä löytyy ravintola Koskenranta.    

Kustaa Vaasa perusti Vantaanjoen koskien väliselle saarelle 1500-luvun alkupuoliskolla kuninkaankartanon jo ennen Helsingin perustamista. Kartano oli kruunun hallinto- ja talouskeskus, sotilaallinen huoltokeskus ja maatalouden mallitila, jonka toimintaa laajennettiin tilanahtauden takia Viikkiin ja 1572 Espooseen. Kuninkaankartanonsaareksi aluetta on ruvettu kutsumaan vasta 1969. Nykyään saarella toimii Tekniikan museo. Se on Suomen ainoa tekniikan alan yleismuseo. Laajaan ja mielenkiintoiseen museoon kannattaa tulla tutustumaan ihan eri ajalla. Kuninkaankartanonsaarelta näkee Vantaanjoen molemmat kosket. Saaren eteläranta on suosittu oleskelu- ja piknik-paikka, jossa pääsee arvioimaan myös kalamiesten kalaonnea. Etelässä näkyy komea Matinkaaren silta ja Vanhankaupunginlahti.  

Vanhankaupunginkosken länsirannalla on kolme 1800-luvulta peräisin olevaa Voimalamuseon rakennusta (pohjoisesta etelään): höyryturbiinilatos (1890), turbiinipumppulaitos (1876) ja mylly (1884). Vanhankaupunginkosken pystysuora putous on 6 m korkea. Kosken keväistä näytöstä kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.  Koskea voi ihailla sekä rannoilta että sen eteläpuolella olevalta kapealta sillalta, joka on talvisin suljettu. Kun olet sillalla, sulje silmäsi. Mitä kuulet, mitä haistat?  

Istuskelupaikalta aukeaa näkymä merelle ja etelään Arabian rantapuistoon. Puistoalueella kulkee rantaviivaa myötäillen kolme käytävää, kaksi kävelijöille ja yksi pyöräilijöille. Talvisin rannassa kulkee konelatu. Istuskelupaikalle näkyy edempänä rannassa tyrnipensaiden ryhmä. Ne ovat jäänne Helsingin yliopiston tyrnien kasvinjalostusaineistosta. Tyrnit tekevät oransseja C-vitamiinipitoisia marjoja, jotka ovat vapaasti poimittavissa. Istuskelupaikan ja asutuksen välissä on suojeltu, kostea tervaleppäkorpi, jossa pääsee kuulemaan mm. satakielen lumoavaa laulua toukokuun lopulta juhannuksen tienoille.  

Vanhankaupunginkosken kalasto muodostuu nousukaloista (meritaimen, lohi ja vaellussiika), paikallisista kaloista (mm. ahven, hauki ja kuha) ja ongintakokoisina istutettavista kirjolohista. Satunnaisina kaloina siimanpäähän saattaa osua mm. ylemmäs jokeen istutettuja harjuksia ja taimenia ja Vanhankaupunginlahdelle istutettuja toutaimia ja karppeja ja joitakin särkikaloja. Jokisuuhun nousee myös nahkiaisia. Vantaanjoen vesistössä elää 34 kalalajia, ja monia niistä tavataan jokisuullakin. Jos olet kiinnostunut alueella kalastamisesta, tutustu ohjeisiin .  

Yksi Arabianrannan innovaatio ovat yhteiset saunatilat talojen ylimmässä kerroksessa. Muotoilijankadulla korkealla räystään alapuolella näkyvä metallinen Tuulenpesä (Markku Hakuri 2007) on alumiiniputkilla verhottu parveke, joka toimii kattokerroksen yhteistilojen saunan terassin vilvoittelutilana. Se on myös viittaus Vanhankaupunginselän muuttolintujen pesimisalueeseen.  Arabianrannan alueelle on myös tyypillistä se, että asioita tehdään yhdessä. Tätä ilmentävät esimerkiksi Syötävä Arabianranta -projektiin kuuluvat istutuslaatikot rakentamattomalla tontilla. Asukkaat voivat viljellä istutuslaatikoissa hyöty- ja koristekasveja. Tontin takana on Aalto yliopiston Taideteollinen korkeakoulu elokuvastudioineen ja Heltechin audiovisuaalisen alan oppilaitos.  

Yhteispiha 6 on alueen suurin piha, jonka läpi kulkeva polku yhdistää Hämeentien varren asuintalot rantapuistoon. Pihan on suunnitellut Outi Tahvonen Puutarhasuunnittelu Arrakoski & Tahvosesta. Pihan maamerkki on punaisen eri sävyissä hehkuva labyrinttimainen ympäristötaideteos Sirocco (2010). Teoksen nimi tarkoittaa lämmintä Saharan tuulta. Teoksen ovat suunnitelleet Tuuli ja Kivi Sotamaa. Teos näkyy porttikäytävän kautta Arabiankadulle saakka. Helsingin Tila on Arabianrannan tunnetuimpia rakennuksia. Se on uudenlainen kerrostaloyhtiö, jossa on 39 loft-asuntoa ja seitsemän asuntoihin liittyvää työtilaa. Talon on suunnitellut arkkitehti Pia Ilonen.