Kellomäen maisemiin perustettiin 1550 Kustaa Vaasan tahdosta kaupunki, jonka oli tarkoitus kilpailla Hansa-kauppiaiden hallitseman Tallinnan kanssa. Kaupungin nimeksi vakiintui Helsingefors ja se sai suojakseen Kuninkaankartanon, jonka kimppuun venäläiset hyökkäsivät kahdesti 1570-luvulla. Toisella kerralla asialla olivat Tallinnaa piirittäneen Iivana Julman tataarit, jotka ratsastivat Suomen rannikolle jäätä pitkin.
1640-luvulla ensimmäinen Helsinki hiljeni. Kaupunki siirtyi Vironniemelle. Maatalousvaltainen aikakausi jatkui 1700-luvun loppupuolelle saakka. Mylly ja krouvi jäivät entisen kaupungin alueelle. Läänin suurin viinanpolttamo perustettiin 1700-luvun lopussa Kaupunginpuron suulle.
Esinelöydöt kertovat elämästä. Näiltä sivuilta voit lukea lisää Helsingin varhaisimmasta historiasta: http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vanhakaupunki.htm
1800-luvun alussa alkoi teollistuminen. Myllyn toiminta kasvoi ja se sai seurakseen sahan ja myöhemmin pienet väri- ja vaatetehtaat. Arabian tehtaat aloittivat posliinituotannon 1800-luvun lopussa ja alueelle tuli työväkeä Ruotsista saakka. ”Uusi Toukola” rakennettiin 1920-luvulla helpottamaan asuntopulaa. Yrittelijäisyyttä löytyi: Talojen kellareissa oli verstaita, mankeleita, pesutupia. Lapsetkin kävivät kesäisin myymässä syreeninoksia Arabian portilla.
Arabian tehtaiden merkitys oli suuri sota-aikana ja sen jälkeen. Naiset menivät töihin tarkastamaan kuppeja ja tekemään miesten töitä. Tehtaan henkilöstön lapsille perustettiin lastenseimi, ensimmäinen laatuaan. Toukolan lasten mieleen jäi Ruotsin prinsessa Sibyllan vierailu omassa tarhassa. Todellinen prinsessa!
Arabianrannan kehittyminen alkoi 1980-luvulla, kun kaupunki päätti laajentaa asuntotuotantoa rakentamattomille ranta-alueille. Kaavoitus ja esirakentaminen alkoivat 1990-luvun alussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 17.2.1994 Toukolanrannan asemakaavaluonnoksen. Sen keskeinen sisältö oli Hämeentien pohjoisosan ja Vanhankaupungin selän välisen alueen muuttaminen asuntovaltaiseksi kaupunginosaksi. Ennustettu asukasluku oli 6000-7000 henkeä.
Arabianrannan identiteetin luominen vauhdittui 1995 kun kaupunki, kauppa- ja teollisuusministeriö, Arabianrannan maanomistajat, Hackmann, Taideteollinen korkeakoulu sekä Pop&Jazz -konservatorio allekirjoittivat aiesopimuksen Itämeren johtavan taideteollisuuskeskuksen muodostamisesta Arabiaan. Pari vuotta myöhemmin perustettiin kehitysyhtiö Art and Design City Helsinki Oy koordinoimaan Arabianrannan kehittämistä asuinalueena, yritysympäristönä ja seitsemän oppilaitoksen kampusalueena.
Aluetta sitoo yhteen laaja rantapuisto, joka ulottuu Kyläsaaresta aina Vantaanjoen suulle. Arabianrannan rakentaminen alkoi vuonna 2000. Viimeisten rakennusten arveltiin valmistuvan vuonna 2014.
Arabianrannassa kaupunki on rakentanut itse omistamilleen tonteille, mikä on mahdollistanut erilaisten kehittämisehtojen liittämisen jo tontinluovutuskilpailuihin. Arabianrannassa tontinluovutusehtoja on käytetty suunnitelmallisesti asumisen laadun ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Kaupunki on velvoittanut rakennuttajat käyttämään taiteeseen 1-2 % jokaisen kohteen rakennuskustannuksista. Arabianranta on myös tietoliikenneyhteyksien edelläkävijä. Arabianranta on ensimmäinen alue, jossa kaupunki rakennutti nykyaikaisen tietoliikenneverkon kaikkiin asuintaloihin. Asuntotonttien rakentajat velvoitettiin liittymään mukaan hankkeeseen. Alueelle on perustettu oma yhtiö, Arabian Palvelu Oy huolehtimaan tietoverkosta, yhteispihoista ja -kerhotiloista sekä asukaspysäköinnistä.
Mustavalkokuvat: Arabiasta 1929; Uudenmaanliiton arkisto, ilmakuva 1937. (Eero Haapanen ja Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto)
