Kuohu

marika_pk_mv_syvatty.jpg

Pääkirjoitus Kuohu 1/2010

Kaupungissa asuminen on asioiden ja ihmisten sietämistä. Jos ei kestä lasten huutoa, pallopelejä ikkunansa alla tai oman taloyhtiön pihan läpikulkijoita, voi olla vaikea asettua urbaaniin yhteisöön. Kaupungissa asuminen on myös asioista ja ihmisistä nauttimista. Jos huomaa pysähtyä katuliituteoksen äärelle jalkakäytävän reunaan, ehtii naureskella naapureiden natiaisten pihaleikeille ja uskaltaa jutella tuntemattoman kanssa raitiovaunussa, voi hätkähtää hereille kesken rutiinien sävyttämää arkiunta: tässä on hyvä olla.

 

Kaupunginosayhdistys mukaan EU-projektiin

Alueen tulevaisuutta ryhdytään visioimaan kolmivuotisella EU-projektilla, jossa kaupunginosayhdistys on mukana Helsingin kaupunginosayhdistykset ry. Helkan kautta. Kolmeen maahan ulottuvassa Caddies-projektissa kehitetään asukasdemokratian menetelmiä. Norrköpingissä luodaan aktiviteetteja, Riikassa otetaan askeleita asukasdemokratiassa ja Helsingissä luodaan keinoja visioida kaupunginosan tulevaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Helsingissä mukana ovat Arabianranta, Toukola, Vanhakaupunki, Pohjois-Haaga ja Kannelmäki.

Bokvillanista pärähtää!

Kääntöpaikkaa vastapäätä Hämeentien toisella puolella käy vimmattu poran pärinä. Suojeltua Bokvillanin huvilaa remontoidaan asukas- ja kulttuuritaloksi. Remontin pitäisi olla valmis vuoden lopussa ja toiminnan siellä alkaa vuoden 2012 alussa.

Päivän retki kulttuuripääkaupunkiin

Kun Turussa vuosia asuneena kuljen opiskelukaupunkini katuja, en heti huomaa paikan muuttuneen kulttuuripääkaupungiksi. Mutta kun asioista alkaa ottaa selvää, huomaa pian kyseessä olevan vuoden kestävät juhlaviikot. Tarjontaa on niin runsaasti, että jos aikaa on vähän, omat suosikit kannattaa etsiä jo etukäteen www.turku2011.fi-sivuilta.

Pääkirjoitus Kuohu 4/2009

Yhteispihan syysilta on kauniin kuulas. Seison yksin mäen päällä yläpihalla. Perheet ovat päivällispöytien ääressä kodeissaan. Päiväkoti Loiskekin on jo hiljentynyt asiakkaistaan. Katselen alas merelle. Vanhankaupunginlahden takana ruskan värittämä metsä nojaa rennosti sinisenharmaata iltataivasta vasten. Maisema on kuin tarkkaan harkittu maalaus, rannan villojen muodostaessa kehyksen näkymälle. Tuuli piirtelee minulle lempeät ääriviivat, olen osa historiaa ja nykypäivää.
mediakeskus_valo_metropoliainka_hell_2.jpg

Filmifestarihan täältä enää puuttui!

Valot sammuvat ja karkkipussit rapisevat. Valkokangas herää eloon Arcadan isossa luentosalissa, kun ensimmäinen 32 lyhytelokuvasta liukuu esiin projektorista.
Ilahdun, liikutun ja hämmästyn. Oivalluksista, inhimillisen kuvauksesta, tekijöiden osaamisesta! Tunnen sympatiaa näyteikkunan tunteikasta mallinukkea kohtaa, samastun turvapaikanhakijaan. Tunnistan suomalaisen miehen sisimmän, nauran yliopistohörhöille ja säälin oravanpyörään ajautunutta zombia. Ei lainkaan hullumpi tapa viettää sateista vapaapäivää. Eikä ainakaan, jos pitää elokuvista.