Kuohu

Susanna pieni

Rivinvälejä

Istun kynttilänvalossa. On uuden vuoden toinen päivä. Ulkona sataa yllättävä ja vuoden ensimmäinen lohdullinen ja kirkas uusi lumi. Pöydällä on lasillinen hyvää punkkua ja siististi leikattu ihanan rasvainen juustokakun siivu. Avaan tietokoneen vähän jännittyneenä. Uuden kolumnin synnyttäminen sopii hyvin näihin vuoden ensimmäisiin päiviin. On suuri ilo ja kunnia olla mukana Kuohun vapaaehtoisjoukossa, joka astuu askeleitaan yhdessä positiivisin mielin, rakentaen ja yhteiseen määränpäähän lippu ojossa kulkien.

img_0248.jpg

Päivähoitoa kastanjapuun katveessa

Keskellä Toukolaa sijaitsee kaunis keltainen talo jossa toimii päiväkoti Floora. Talolla on pitkä historia sillä se täytti tänä vuonna 60 vuotta. Lapset ovat juosseet ja leikkineet jo useammassa sukupolvessa talon suurella vehreällä pihalla.

Pääkirjoitus Kuohu 2/2011

Mikään ei ole niin tärkeää kuin muotoilu, etenkään Arabianrannassa. Kaikki sai alkunsa jo 1800-luvun lopulla, kun Arabian tehtaat perustettiin alueelle.  Teollisuuskauden jälkeen Arabianranta koki uuden nousun, kun reilu kymmenen vuotta sitten aluetta ryhdyttiin järjestelmällisesti kehittämään ”taiteen ja muotoilun keskukseksi”. Kehityksen seurauksena taideteollisuutta ja erilaisia taideoppilaitoksia on alueelle kertynyt runsaasti. Omalta osaltaan muotoilua ja taidetta alueella on myös lisännyt Helsingin kaupungin vuonna 2000 rakennuttajille asettama velvoitus, jonka mukaan osa rakennuskustannuksista tuli käyttää taiteeseen. Tänä päivänä Arabianrannan alueelta löytyykin parisataa erilaista taideteosta.

marika_pk_mv_syvatty.png

Pääkirjoitus 2/2009

Muistan, kuinka yli kymmenen vuotta sitten matkustin sinisellä bussilla Helsingissä tyttäreni kanssa. Muutaman vuoden ikäinen Selina istui rattaissa ja tuijotti häikäistyneenä alaspäin. Hän osoitti pienillä sormillaan grafiitinharmaata bussin lattiaa. Siniset silmät loistivat oivaltamisen riemua. ”Katso äiti! Kuinka kaunista!” Aluksi näin vain likaisen käytävän, mutta sitten ymmärsin. Himmeä pinta heijasti valoa. Kun katsoin tarkemmin, huomasin lattian näyttävän siltä, kuin se olisi kudottu pienen pienistä tukkivista tähdistä Lapseni oli riemuissaan, löytämisen ilo oli yllättänyt hänet, ja äidin kanssa jaettuna kokemus kasvoi vielä suuremmaksi.

sitruunainen uunikana DS25805-Edit 30 01 111

Kuohun Taide ja arkkitehtuuri -numero ilmestyy 10.12!

Vuoden 2014 neljännen Kuohun julkaisuaikataulu muuttuu hieman: Taide ja arkkitehtuuri”-teemaista Kuohua pääsee ihastelemaan 10.12. Aineistopäivä ilmoituksille ja jutuille lehteen on 4.11.  Lehteen mahtuu vielä juttuja, joten kun näppis kutsuu kirjoittamaan aiheesta, ilmoittaudu. Saa myös...

Lupauksia

Sanna Ala-Oja/Strippiklubi äitien sarjakuvakerho

Hyvä olo tulee tasapainosta

Syksy on koiranomistaja Sari Raution mielestä lähes kaikin puolin mukavaa aikaa. – Sade ja kura tietysti vähän ärsyttävät, ulkoilusta on syksyllä paljon enemmän vaivaa, 8-vuotiaan Max-pojan ja 4-vuotiaan Ilo-koiran "äiti" tuskailee. Sari ulkoiluttaa Ilo-koiraa kolmasti päivässä Arabianrannassa. – Koirapuistoahan tänne kovasti odotellaan, hän huomauttaa omasta ja tuntemiensa muidenkin koiraihmisten puolesta.

anijatta_mv.jpg

Lämminhenkisestä yhteisöstä nauttii myös etäältä

Yksi Arabianrantaan muuttamiseni syistä oli, että aluetta markkinoitiin yhteisöllisenä. Minut tuntevista tämä saattaa vaikuttaa omituiselta, sillä en ole tunnettu erityisen ihmisrakkaana. En helposti näytä nenääni tapahtumissa, joissa on paljon ihmisiä. Se ei silti tarkoita, ettenkö nauttisi yhteisöllisyydestä.

ruokaisa_kananpojan_salaatti1.jpg

Ruokaisa kananpojan salaatti

Ruokaisat salaatit maistuvat niin lounaaksi, iltapalaksi, illanistujaisissa tai missä tahansa juhlassa, jossa halutaan tarjota pientä suolaista.

Kirjailijan olotilat

Kirjoittajan työ on yksinäistä, stressaavaa, vapaata ja etuoikeutettua, sanoo Juha Itkonen. Arabianrannan kirjaston ikkunoista paistaa lokakuinen iltapäiväaurinko. Kello on 15.30 ja Juha Itkonen on menossa hakemaan poikaansa Jaloa päiväkodista. Mutta ensin hän saa istua hetkeksi haastatteluun.”Kirjailijana sitä omaa kieltämättä aika etuoikeutetun aseman”, Itkonen sanoo. ”Saa pitkälti valita aikataulunsa ja sen, missä töitä tekee. Olen esimerkiksi Jalon kanssa paljon enemmän siksi, että voin olla.” Kolme vuotta sitten Itkonen siirtyi täysipäiväisestä toimittajasta vapaaksi kirjailijaksi. "Se oli iso elämänmuutos. Varsinkin alkuun tuntui, että yksinäinen työ ja kirjailijuuteen liittyvät jutut tulivat melko nopeasti. Sopeutuminen vei kohtalaisen kauan.”