Toukola-Vanhakaupunki-Arabianranta-reitti

 

28

Annalan kallio

Kalliot ovat talvisin mainioita pulkkamäkiä. Korkealta kalliolta näkyy Koskelaan. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen Koskelan varikko on rakennettu 1950-luvun alussa. Siellä säilytetään ja huolletaan 2/3 raitiovaunuista. Tieliikenteen melu on reittipisteellä kova. Alhaalla Kustaa Vaasan tiellä ns. päivämelu on enemmän kuin 75 desibeliä, mikä tarkoittaa hyvin korkeaa tieliikenteen melutasoa. Meluaita vähän edempänä Lahdenväylän ja Koskelantien risteyksessä on Sami Rintalan taideteos Sediment vuodelta 2008. 

 

Pilvi sininen

Tiesitkö, että…?

Villikani (Oryctolagus cuniculus) on nimensä mukaisesti Suomen luonnossa villinä elävä eurooppalainen kani. Kani on alkujaan kotoisin Espanjan ja Portugalin alueelta. Sieltä se on ihmisen toimesta istutettu lähes kaikkialle maapallolle. Lähes kaikkialla kanista on tullut todella suuri ongelma. Villikani on Suomessa luokiteltu riistaeläimeksi. Lisäksi kani luokitellaan meillä haitalliseksi vieraslajiksi.


Kanin  tiedetään olleen Helsingin kaupunkiluonnossa jo ainakin vuodesta 1985 lähtien. Kesykani-karkulaiset elivät aluksi pienellä alueella Kyläsaaressa ja Arabianrannassa, eikä niihin kiinnitetty suurempaa huomiota. Kanien elinpaikkana oli joutomaa-alue, jossa ne saivat syödä mm. kompostoituvaa jätettä, eivätkä ne aiheuttaneet erityistä haittaa elinympäristössään.

Levittäytymisestä läheisille alueille on havaintoja 1990-luvun loppupuolelta, kun kaneja nähtiin Itä-Pasilassa. Kaneja yritettiin pyydystää pois, mutta pyyntien epäonnistuttua kanien annettiin jäädä asuinsijoilleen. Ajateltiin, että ankarat talvet tuhoavat kanikannan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kanikanta vahvistui vuosien aikana ja karaistui kestämään Suomen talven. Kanien voimakas levittäytyminen uusille elinalueille alkoi 2000-luvun alussa, ja kanit ovat vuosi vuodelta levinneet laajemmalle alueelle. Vuonna 2009 kaneja oli jo enimmässä osassa Helsinkiä, ja ne olivat levinneet jo Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin asti.

Kanivahingot ovat lisääntyneet kanikannan kasvun myötä. Villikanit laiduntavat nurmialueilla sekä syövät pensaita, puita ja muita istutuksia. Talvella kanit kaluavat puita ja pensaita tyveltä kuorettomiksi, minkä seurauksena kasvit kuolevat tai niitä joudutaan leikkaamaan aiempaa enemmän. Kani kaivaa itselleen pesän tai asuu jonkin rakennuksen tai muun rakenteen alla. Yhdessä pesäyhdyskunnassa asuu yleensä useita kaneja. Pesäluola tai -luolasto on useita metrejä pitkä ja saattaa ulottua useiden metrien syvyydelle.  Kanien kaivamisesta voi seurata esim. maakerroksen tai erilaisten rakenteiden romahtaminen tai muistomerkin tai hautakiven kaatuminen. Puistojen ja viheralueiden kanikantaa rajoitetaan Helsingissä metsästyslainsäädännön sallimin keinoin.

Vuonna 2016 kanikantaa verotti voimakkaasti virusepidemia ja sen jälkeen niitä onkin näkynyt huomattavasti vähemmän alueella.

 

HÄmeentien portaat Toukolaan

Toukola -reitti

HUOM! Reitti uusittu 2017 -2018. Taskukokoisen, tiivistetyn esitteen avulla voit kävellä kolme noin tunnin mittaista lenkkiä vaikka iltaisin! Voit kävellä koko reitin tai oikaista karttaan katkoviivalla merkittyjä oikopolkuja pitkin. Kävelyreitti ei ole kaikilta osin esteetön,...
30

Portaat Annalaan

Villa Anneberg ja sen muotopuutarha näyttäytyvät upeimmillaan Hämeentieltä, portaikon suunnasta katsottuna. Pysähdy täällä hetkeksi ja nauti näkymistä. Muotopuutarhan pehmeää väriharmoniaa noudattavat, mutta kokeilevat perennaistutukset on suunniteltu historiallista ympäristöä kunnioittaen. Puutarhan matalassa ruutanalammikossa elää kaloja ympäri vuoden. Tähyile kaloja - vilahtiko vedessä jokin?

Sjöblom-nimi saattaa kuulostaa etäisesti tutulta. Hämeentien varrella valmistettiin suomalaisyrityksen rintaliivejä 1950-luvulta alkaen. Sittemmin yrityksen nimi on muuttunut Patricia Group Oy:ksi. Matkalla ohitetaan myös Hämeentien upeat tammet sekä viikonloppuisin loistavan brunssin tarjoileva bistro Dylan.

 

45

Taukopaikka

Istuskelupaikalta aukeaa näkymä merelle ja etelään Arabian rantapuistoon. Puistoalueella kulkee rantaviivaa myötäillen kolme käytävää, kaksi kävelijöille ja yksi pyöräilijöille. Talvisin rannassa kulkee konelatu. Istuskelupaikalle näkyy edempänä rannassa tyrnipensaiden ryhmä. Ne ovat jäänne Helsingin yliopiston tyrnien kasvinjalostusaineistosta. Tyrnit tekevät oransseja C-vitamiinipitoisia marjoja, jotka ovat vapaasti poimittavissa. Istuskelupaikan ja asutuksen välissä on suojeltu, kostea tervaleppäkorpi, jossa pääsee kuulemaan mm. satakielen lumoavaa laulua toukokuun lopulta juhannuksen tienoille.

 

Loppusyksyalkutalvi2016 179

Tyhjän tilan pelko voitettu Toukola-Arabian rantapuistossa


Arabianrannan aluetta on markkinoitu muotoilun ja taiteen urbaanina puistomaisena asuinalueena. Luonnonläheisyys koskettaa kaikkia alueella liikkujia ja asuintalojen pihoilta ja terasseilta aukeavat näkymät Toukola-Arabian rantapuistoon ovat alueen asukkaille voimavara. Rantapuisto tarjoaa myös itäisille kantakaupunkilaisille tärkeän yhteyden merenrantaan.

47

Muotoilijanpiha

Yksi Arabianrannan innovaatio ovat yhteiset saunatilat talojen ylimmässä kerroksessa. Muotoilijankadulla korkealla räystään alapuolella näkyvä metallinenTuulenpesä (Markku Hakuri 2007) on alumiiniputkilla verhottu parveke, joka toimii kattokerroksen yhteistilojen saunan terassin vilvoittelutilana. Se on myös viittaus Vanhankaupunginselän muuttolintujen pesimisalueeseen. 

Arabianrannan alueelle on myös tyypillistä se, että asioita tehdään yhdessä. Tätä ilmentävät esimerkiksi Syötävä Arabianranta -projektiin kuuluvat istutuslaatikot rakentamattomalla tontilla. Asukkaat voivat viljellä istutuslaatikoissa hyöty- ja koristekasveja. Tontin takana on Aalto yliopiston Taideteollinen korkeakoulu elokuvastudioineen ja Heltechin audiovisuaalisen alan oppilaitos.

 

44

Kalastaminen

Vanhankaupunginkosken kalasto muodostuu nousukaloista (meritaimen, lohi ja vaellussiika), paikallisista kaloista (mm. ahven, hauki ja kuha) ja ongintakokoisina istutettavista kirjolohista. Satunnaisina kaloina siimanpäähän saattaa osua mm. ylemmäs jokeen istutettuja harjuksia ja taimenia ja Vanhankaupunginlahdelle istutettuja toutaimia ja karppeja ja joitakin särkikaloja. Jokisuuhun nousee myös nahkiaisia. Vantaanjoen vesistössä elää 34 kalalajia, ja monia niistä tavataan jokisuullakin. Jos olet kiinnostunut alueella kalastamisesta, tutustu ohjeisiin.