Uusi ja vanha puurakentaminen kohtaavat tällä polulla. Arabian villat, tummasävyiset hirsitalot, on rakennettu 1919 Arabian työntekijöiden asunnoiksi, HOASin perheasunnot vuonna 1999 opiskelijaperheiden kodeiksi. Villat ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Siamintiellä HOASin talojen takana näkyy 1923-1925 rakennettuja Uno Mobergin suunnittelemia tyyppitaloja kahdelle perheelle. Arabianmäenpolkua reunustavat pihasyreenit.
Arabian Villat
Vuonna 1919 rakennettiin kuusi uutta rakennusta, joissa kussakin oli kaksi kahden huoneen ja keittiön asuntoa sekä kaksi hellahuonetta ullakkokerroksessa (rakm. F.T. Gessler Helsingin rakennustoimisto Oy). Nämä talot, Arabian villat, ovat vuodesta 1994 olleet yksityisten omistuksessa.
Toukolan alueen tonttien jakamisesta päätti kaupunginvaltuusto vuonna 1920. Alueen rakentaminen oli kiivaimmillaan vuosina 1923-25. Uudet korttelit oli joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta rakennettava mallipiirustusten mukaan. Ne oli tehnyt Uno Moberg. Alueella on yhden ja kahden perheen taloja. Kahden perheen talot on jaettu sekä ylä- ja alakerran huoneistoihin että poikki talon siten, että kummallakin perheellä on oma päätynsä ylä- ja alakertoineen. Puutaloalueelle nousi vain kaksi kivitaloa, nekin matalia ja yleisilmeeseen sopivia. Toukolan pientaloalue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (Ympäristöministeriön ja Museoviraston selvitys v. 1993).
HOAS Siamintie 3
Rakennusvuosi on 1999 ja talojen suunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Hirvonen-Huttunen.
HOAS (Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö) vuokraa asuntoja pääkaupunkiseudun opiskelijoille. Tavoitteena on, että opiskelijan on mahdollista asua Hoasilla koko perustutkinnon suorittamisen ajan. Erilaisia elämäntilanteita varten Hoas tarjoaa yhteisasumista, yksiöitä ja perheasuntoja. Näissä taloissa on perheasuntoja ja asunnoissa voi asua korkeintaan kolmen vuoden ajan, jotta mahdollisuus asua Siamintiellä voitaisiin tarjota mahdollisimman monelle opiskelijaperheelle.
Toukolan varhaisen pientaloasutuksen historiaa
Nykyisin Arabian katsotaan olevan varsin lähellä Helsingin keskustaa, mutta tehdas perustettiin aikoinaan lähes asumattomalle maaseudulle, jossa kaupunkilaisten kerrotaan käyneen kettujahdissa. Tehtaan oli ensimmäiseksi ryhdyttävä järjestämään työntekijöittensä asunto-oloja. Jo vuonna 1874 tehtaan lähelle valmistui viisi kaksikerroksista puutaloa.
Arabian alueella elämä jatkui tavallaan luontaistaloutena pitkälle 1900-luvun puolelle saakka. Yhteisessä leivinuunissa leivottiin talveksi leivät ja paistettiin pääsiäiseksi mämmit. Yhteisessä pesutuvassa pestiin pyykit ja yhteisistä kaivoista kannettiin vesi. Tehtaalle tuli vesijohto 1920-luvun lopussa, mutta sieltä sai hakea vettä vain työajan jälkeen tai ruokatunnilla. Monella oli lehmiä, sikoja tai siipikarjaa. Maailmansodan puhjettua Arabia osti toistakymmentä lehmää parantaakseen työväkensä ravitsemusta. Pulavuonna 1918 hankittiin yhteisostoina elintarvikkeita ja annettiin tehtaan asukkaille viljelypalstoja.
Huoneistot olivat pitkään asukkailleen ilmaisia, ja korjaukset tehtiin tehtaan kustannuksella. Ne, jotka eivät päässeet asuntoihin, saivat vuokrarahaa. Polttopuut olivat ilmaisia kaikille työntekijöille. Vuonna 1922 asunnoista alettiin periä muodollinen vuokra. Nämä talot purettiin kerrostalojen tieltä 1950-luvulla.