Kalliot ovat talvisin mainioita pulkkamäkiä. Korkealta kalliolta näkyy Koskelaan. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen Koskelan varikko on rakennettu 1950-luvun alussa. Siellä säilytetään ja huolletaan 2/3 raitiovaunuista. Tieliikenteen melu on reittipisteellä kova. Alhaalla Kustaa Vaasan tiellä ns. päivämelu on enemmän kuin 75 desibeliä, mikä tarkoittaa hyvin korkeaa tieliikenteen melutasoa. Meluaita vähän edempänä Lahdenväylän ja Koskelantien risteyksessä on Sami Rintalan taideteos Sediment vuodelta 2008.
Keskimääräinen vuorokausiliikenne Kustaa Vaasan tiellä oli vuonna 2008 44 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ajoneuvomäärä on varmasti tuosta lukemasta noussut ja tulee nousemaan, koska trendinä on liikenteen määrän kasvu. Erinomainen idea olisi rakentaa paikalle tunneli, koska nykyinen meluntorjunta ei ole riittävää. Tunnelin päälle voisi rakentaa esimerkiksi rakennuksia. Tarkistetut meluselvitykset valmistuivat kesällä 2012 ja ennen toimintasuunnitelmien tekoa halutaan palautetta myös asukkailta. Silloin on mahdollista vaikuttaa!
www.hel2.fi/ymk/meluselvitys
www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/toimintasuunnitelma
www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/toimintasuunnitelma
Sami Rintalan alkuperäisen meluaita-idean mukaan se rakennettaisiin erilaisista kierrätetyistä rakennusmateriaaleista (autonkumista, tiilimurskasta ja betoninpalasista), jolloin vaakasuorat kerrokset kuvaisivat sedimenttejä, historiallisia muistumia inhimillisestä toiminnasta alueella. Toteutuneena muuri koostuu erivärisistä kivimateriaaleista koreissa, ylin kerros kierrätyslasista. Meluaidan vaakasuorat raidat antavat rauhallisen katsetta johdattavan taustan vilkkaaseen liikenneympäristöön.
Tuula Isohanni: Arabianrannan taide, Taiteellinen yhteistyö vuosina 2000-2010
Annalan metsissä tapahtunutta – Historiaa: Annalan kenttä ja Toukolan Teräs
Hugo Nurmio kertoo Toukolan teräksen perustamisesta:
”Toukolalaiset pikkupojat pitivät nyrkkeilykilpailut Annalan yläkentällä ja jotkin niistä pikkupojista tunsivat minut, että olin nyrkkeilijä ja kehätuomari, ja he pyysivät minua kehätuomariksi nyrkkeilykilpailuihin. Näissä kilpailuissa pojat olivat keränneet salaa pääsymaksua ja poliisi oli saanut tietää asiasta. Poliisi tuli luokseni ja sanoi, että mitä tällainen salainen urheilukilpailu. Perustakaa reilusti yksi urheiluseura, sillähän pääsette tästä hommasta.”
Syyskuun kuudennen päivän hämärtyvässä illassa vuonna 1932 oli vielä rakenteilla olevan Annalan urheilukentän viereiseen kuusikkoon kokoontunut nelikymmenpäinen miesjoukko – tai jos ryhmää katsoi oikein tarkkaan, näkyi siinä olevan jokunen nainenkin. Joukon eteen asettui puhumaan keskimittaa pitempi, jäntevä ja hoikka noin kolmekymmenvuotias mies. Hän esitti, että kokoontumisen ”tarkoituksena olisi paikkakunnalle voimistelu- ja urheiluseuran perustaminen.” Seura päätti yksimielisesti liittyä Helsingin piirikunnan kautta Työväen urheiluliittoon. Perustettaessa seurassa oli jäseniä 86, joista naisia 18. Alusta asti Toukolan Teräksessä toimi jalkapallojaosto. 1930-luvulla tärkeitä lajeja olivat myös nyrkkeily ja pyöräily. www.toukolanteras.fi