Sosiaalisen median ansiosta jokaiselle löytyy läheltä myös paikka vaikuttaa. Verkkoon siirtyneen vaikuttamisen myötä myös vaikuttamisen kohdetta on helppo vaihtaa elämäntilanteen, asuinpaikan tai oman arvomaailman muutoksen mukana.
Leo Stranius heräsi kansalaisvaikuttajaksi mielestään myöhään, mutta ohitetut vuodet on otettu kiinni sitäkin sitoutuneemmin ja kokonaisvaltaisemmin vaikuttamalla. Luonto-Liiton pääsihteeri elää ja kuluttaa niin kuin puhuu, ja on tunnettu tinkimättömänä ekokuluttajana sekä kansalaisvaikuttamisen tutkijana ja analysoijana. Kuohun vapaaehtoistyötä koskevaan haastatteluun Vanhankaupungin pittoreskiin talvimaisemaan hän saapui kipakasta pakkasesta huolimatta ympäristöystävällisesti pyörällä, totta kai.
Stranius havahtui vaikuttamaan 1990-luvun alussa ympäristöön omien tekojensa ja valintojensa kautta. Vähitellen havahtuminen kasvoi kiinnostukseksi ja kiinnostus intohimoksi. Ympäristöpolitiikkaa opiskellessa löytyi sopiva sosiaalinen viitekehys jakaa arvoja ja viimeistään siitä lähtien yhdessä muiden kanssa vaikuttaminen on ollut Straniukselle tapa vaikuttaa tehokkaasti tärkeäksi kokemiinsa asioihin. ”Yksi voi tehdä vain vähän. Yhdessä tehden on voimaa ihan eri tavalla”, kiteyttää Stranius syyt niin perinteisen järjestötoiminnan kuin 2000-luvulla syntyneen ”klikvismin”, esim. Facebook-ryhmissä ”tykkäysvaikuttamisen” suosioon.
Straniuksen mukaan Suomessa on runsaasti kansalaisvaikuttajia, vaikka aika ajoin esimerkiksi vapaaehtoisvoimin toimiville järjestöille ja yhdistyksille on povattu aktiivista roolia lähinnä historiankirjoissa. ”Vaikuttaminen on siirtynyt osittain uuteen ympäristöön, eli verkkoon”, sanoo Stranius. Internetiä hyödyntäen tietoa on helppo jaella ja se on aina saatavilla. ”Toisaalta ns. tykkäämisvaikuttaminen voi jäädä hieman ohueksi”, tuumii Stranius. Totta on, että esimerkiksi Facebookin ”tykkää” -nappulaa on varsin helppo painaa jo kahden sekunnin intuitiivisen innostuksen jälkeen. Muutaman tuokion pidempään miettii, kun sitoutuu esimerkiksi järjestötoimintaan, jossa suotavaa on hiiren ruudulla liikuttamisen lisäksi liikuttaa itseään paikasta toiseen kohtaamaan, keskustelemaan ja tekemään. Oikeaa, fyysistä läsnäoloa kuitenkin tarvitaan: ”Kaikista tehokkainta on kohdata ihmisiä henkilökohtaisesti. Verkko on hieno väline, mutta en usko sen koskaan täysin poistavan kasvokkain tehtävän vaikutustyön merkitystä”, painottaa Stranius.
Millaisena Stranius sitten näkee kansalaisvaikuttamisen tulevaisuuden? Vastaus on ponteva: ”Se on yksi keskeisin tapa kehittää yhteiskuntaa.” Ympäristöpolitiikan väitöskirjassaan mm. yhteiskunnallisten liikkeiden ja ympäristöliikkeen uusia muotoja, haasteita ja mahdollisuuksia tutkiva mies näkee verkon ja varsinkin sosiaalisen median olevan yksi merkittävin vaikuttamisen areena tulevaisuudessa. ”Avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus lisääntyy, epämuodolliset vaikuttamisen forumit lisääntyvät. Sosiaalinen media tarjoaa hyvän alustan tällaiselle vaikuttamiselle.”
Straniuksella on pyöräilyrepussaan myös hyvä vinkki vapaaehtoistyön yhteisöille; järjestöille ja yhdistyksille: ”Kansalaisvaikuttamisen forumeiden kannattaisi rakentaa toimintansa kestämään myös lyhytaikaisempaa sitoutumista. Verkossa tapahtuvan vaikuttamisen kautta on helppo lähteä toimintaan mukaan, mutta myös helppo luopua toiminnasta. Parhaimmillaan kipinästä syntyy hieno, pitkäikäinen ja monipuolista toimintaa sisältävä suhde yhteisön ja yksilön välille. Yhtälailla on hyvä arvostaa lyhyempiä suhteita, vaikuttamista hanke-, kampanja- ja tilannekohtaisesti.”
Kirjoittaja: Tarja Törmänen
Leo Stranius, 32, on helsinkiläinen ympäristöasiantuntija, jolle elämässä on tärkeää ekologisuus ja onnellisuus. Käpylässä asuvan hallintotieteiden maisterin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi polkupyörää.
KUVATEKSTI:
Inspiraatio on Straniukselle tärkeä sana. Sitä tarvitaan elämästä ja hetkestä nauttimiseen, ja se on tärkeä tekemisen moottori kansalaisvaikuttamisessa.
_________
Kuohu 01/11