Arabian lastentalo vihittiin käyttöön vuonna 1949 (suunnittelijat Elma ja Erik Lindroos). Se oli Pohjoismaiden ensimmäinen tehtaan ylläpitämä päiväkoti, erinomaisesta hoidostaan tunnettu. Se oli kansallinen ylpeydenaihe, johon valtiovieraat tuotiin tutustumaan. Nykyisin tässä pidetyssä päiväkodissa toimii kolme ryhmää, Pähkinäkylä ja Kastanjakylä (noin 85 lasta) sekä lisärakennuksen Vaahterakylä (n. 30 lasta).
Edessä avautuvaa palstaviljelmää hallinnoi kaupunginosayhdistys Artova. Palstat ovat kooltaan 0,5-1 aaria, ja vapautuva viljelymaa jaetaan omaa palstaa jonottaville ihmisille keväisin. Palstoja reunustaa vanhojen puiden joukko. Tuomi kukkii aukiolla keväisin, vierestä löytyy lehtikuusia ja lasten suosimia kiipeilypuita: matalaoksaiset tammet kasvavat puuhuviloiden pihoilla.
Päiväkoti
Arabialaiset olivat jo kauan puhuneet lastentalon perustamisesta. Toimitusjohtaja Gunnar Ståhle ryhtyi sitä innokkaasti ajamaan. Suuri osa työntekijöistä oli naisia. Heidän ansiotyöhön pääsynsä ja mahdollisuutensa sen jatkamiseen riippuivat päivähoitopaikan saamisesta lapsille.
Lastentalon perustamisesta päätettiin vuonna 1948, ja arkkitehdit Elma ja Erik Lindroos suunnittelivat sen. Rakentamisessa päästiin harjakorkeuteen jo vuonna 1949, mutta viimeistely ja sisustustyöt viivästyivät, koska rakennustarvikkeita oli vaikea saada. Lastentalon vihkiäiset huhtikuussa 1949 saivat paljon huomiota osakseen. Sosiaaliministeri Tyyne Leivo-Larsson toi valtiovallan tervehdyksen.
Nuorimmat talon lapset olivat imeväisikäisiä, vanhimmat kolmen vanhoja. Lapsia oli aluksi 50, hoitajia 12 henkeä. Rouva Grete Ahlberg oli taitava ja pidetty johtaja. Arabian henkilökunnan lapset saivat lahjaksi oman potan.
Arabian tehdas on tehnyt Floora-astiaston päiväkodin käyttöön. Sitä on tehty myös levitykseen.
Lastentalon toista vaihetta alettiin suunnitella heti ensimmäisen valmistuttua. Professori Arvo Ylppö vieraili siellä vuonna 1949 ja hänelle tiedettiin jo kertoa laajennuksista. Vuonna 1950 talossa oli seimen lisäksi 4-7-vuotiaiden tarha. Vuonna -59 talossa oli 143 lasta, henkilökuntaa 25 henkeä.
1960-luvun alussa talossa oli täydellinen neuvolatoiminta, joten vanhemmilta säästyi aikaa. Kerran viikossa lapsille oli lääkärin vastaanotto. Ennen joulua lastentalo vietti Lucia-juhlaa. Lapset kiersivät tehtaalla kynttilöineen ja Lucia-asuineen. Joulun odotus huipentui lastentalolla joulujuhlaan joulupukkeineen.
Kesäkuussa 1992 Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta osti päiväkotirakennuksen Hackman Arabia Oy:ltä, jolloin kiinteistön hallinta siirtyi sosiaalivirastolle. Opetusvirasto remontoi osan talosta luokiksi. Yhteistoiminta koulun ja päiväkodin kanssa alkoi elokuussa 1994. Arabian peruskoulun aloitettua toimintansa 2003, koululuokat siirtyivät sinne.
Täydellinen remontti, museoviraston ohjein, tehtiin vuosina 2009-2010, jolloin talo oli suljettu. Nykyisin Flooran päätalo on jaettu Kastanjakylään ja Pähkinäkylään. Vaahterakylä on Flooran päätalon pihapiirissä oleva siirrettävä paviljonki (alumiinin ja keltaisen värinen matala rakennus).
Ylh. vuonna 1949 valmistunut Lastentalo. Siirrettävä paviljonki toimii päiväkodin tiloina.
Päiväkodin kulmalla kasvaa suuri tuomi, ja siitä näkee Artovan viljelypalsta-alueelle.
Asukasyhdistys Artovan viljelypalsta-alue.
Tuomi (Prunus padus)
Tuomi on pihlajan ohella Suomessa yleinen valkoisin kukin kukkiva puulaji. Se on sukua kirsikoille, luumuille ja manteleille ja suosittu aikaisen ja tuoksuvan kukintansa ansiosta.
Tuomenmarjat eivät ole myrkyllisiä, mutta karvaan makunsa vuoksi niitä ei juuri kerätä syötäväksi. Tuomenmarjojen siemenissä on amygdaliinia, joka pilkkoutuu karvasmanteliöljyksi ja sinihapoksi. Sinihapon määrät ovat vähäisiä aiheuttaakseen myrkytysvaaraa. Marjoista on tehty mehua ja likööriä, jonka sekaan murskataan myös jonkin verran siemeniä, jotta mukaan saadaan karvasmantelin makua. Marjoja on käytetty yleisesti ravintona kivikaudelta lähtien, jolloin marjapensaita ei vielä kasvatettu. Ennen kuoresta tehtiin lääkettä reumaan ja horkkaan (malarian hoitoon).
Tuomi kukkii toukokuun puolivälissä huumaavasti tuoksuvin kukin.