Roomankadun ja Berliininkadun välisiin kortteleihin on rakentunut viisi taidepihaa, joilla kaikilla on oma teemansa. Aistien, Kasvun, Liikkeen, Hiljentymisen ja Heijastusten pihoja yhdistää Taidepolku. Heijastuksen pihalla Roomankadun ja Pariisinkadun välisessä korttelissa on useita taideteoksia. Roomankujan päässä, opiskelija-asuntolan pihalla, on Paula Blåfieldin Mamma-teos vuodelta 2006.
Roomankujaa kävellessä voi nähdä Paavalin kirkon talojen kehystämänä. Näkymät avautuvat myös Kyläsaareen. Entinen työläisten retki- ja uimapaikka muokattiin 1930-luvulla vedenpuhdistamoksi. Siellä toimi jätteenpolttolaitos vuosina 1961-83. Nykyisin polttolaitoksen tiloissa toimii Kierrätyskeskus. Rantapuiston eteläreunassa on nyt piknik -paikka lammen rannalla.
Uusien katujen järjestys on helppo muistaa: pohjoisin pääkaupunki on pohjoisimpana ja etelämmäs mennään myös Arabianrannassa maantieteellisessä järjestyksessä.
Artovan Kotikaupunkipolkujen esitteessä nämä ovat Toukolan reitin pisteet 3 – 7.
Sisäpihalla Mamma-teos valmiina halaukseen. Alhaalla Kierrätyskeskuksen symboli pilkottaa talojen välistä.
KYLÄSAARI
Vanhankaupunginlahdella sijainnut kallioinen, puuston peittämä Kyläsaari oli Pitkänsillan pohjoispuolen helsinkiläisten lähin maallinen paratiisi. Vuosisadan vaihteessa alueen seurat ja järjestöt pitivät Kyläsaaressa kansanjuhlia; ohjelmistoon kuului muun muassa köydenvetoa, pussitappelua, renkaanheittoa ja ampumista. Voimistelu- ja urheiluseura Kiistan juhlissa esitettiin vakionumerona taidokkaita voimistelunäytöksiä. Työväen yhdistyksellä oli saaressa myös tanssilava. Juhlien musiikkitarjonnasta huolehtivat kuorot, yhtyeet ja joskus vierailevina tähtinä oli oopperalaulajia, kuten Greta von Hartmann. Juhlapaikalla myytiin kahvia, pullaa, leivoksia ja limonadia.
Mantereen lähellä sijainneeseen Kyläsaareen pääsi kätevästi kävellen puusiltaa pitkin. Lähes 200 metriä pitkä silta oli rakennettu 1900-luvun vaihteessa. Pääsylippua edellyttävien juhlien aikana lähiseutujen lapset livahtivat saareen sillan alitse vievää salatietä pitkin välttäen porttivahdin katseen ja pääsylipun oston. Kyläsaari oli myös suosittu vapaamuotoisten retkien paikka; kesäisillä retkillä uitiin, laulettiin, juotiin ja syötiin eväitä. Eväskoreista ja nyyteistä löytyi mm. kahvia, kotikaljaa, väkeviä juomia sekä leipää, makkaraa, silakkaa ja perunaa, aikakauden tyypillistä työläisten ruokaa.
Kyläsaareen perustettiin 1910-luvulla uimalaitos työtätekevälle luokalle. Tätä ennen työväen uimalaitos oli sijainnut Haapaniemessä, mutta sen vesien likaannuttua uimahuoneen uudeksi paikaksi valittiin Kyläsaaren silloin vielä raikkaat ja puhtaat vedet.
Talvisin lähiseutujen asukkaat huvittelivat Kyläsaaren ja eteläisemmän Verkkosaaren välissä olleella luistinradalla. Itse Kyläsaaressa laskettiin mäkeä kelkoilla ja suksilla, jotka olivat joko ostetut tai vaikkapa voitynnyrin (eli rittelnin) laudoista itse tehdyt plattarit. Kyläsaaren paratiisi katosi 1930-luvulla, kun alue täytettiin jätevedenpuhdistamoa varten. Entinen työläisten virkistäytymisalue muuttui kasvavan kaupungin jätevesien puhdistuspaikaksi.
Kyläsaari esiintyy Joel Lehtosen romaanissa Rakastunut rampa, vuodelta 1922. Siinä kuvataan juhannuksen viettoa luonnonkauniissa Kyläsaaressa.
Tikkanen Sallamaria: Paratiisit ja niiden varjot. Kirjassa: Nokea ja pilvenhattaroita – Helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Laakkonen Simo, Laurila Sari ja Rahikainen Marjatta. Helsingin kaupunginmuseo, Narinkka 1999: 30-59.
Jätevedenpuhdistamo
Vuonna 1932 valmistui moderni Kyläsaaren jätevedenpuhdistamo. Siinä sovellettiin ensimmäisen kerran Helsingissä aktiivilieteprosessia. Puhdistamon tavoitteena oli vähentää Vallilan, Kallion ja Hermannin asukkaiden ja teollisuuden jätevesikuormitusta kaupungin itäpuolen lahtiin, mm. kaupungin teurastamon jätevedet käsiteltiin siellä. Kyläsaari oli myös koelaitos. Sen ilmastusaltaat oli rakennettu tutkimuskäyttöön soveltuviksi ja puhdistustuloksia kyettiin analysoimaan puhdistamon yhteyteen rakennetussa laboratoriossa. Kyläsaari oli Helsingin ja koko Suomen suurin jätevedenpuhdistamo ja sen puhdistetut jätevedet laskettiin suoraan Vanhankaupungin selälle. Myös Helsingin toiseksi suurimman Viikin puhdistamon vedet johdettiin Viikinojaa pitkin Pornaistenniemen viereen.
Jätevesien puhdistuksen tehostumisen lisäksi kaupungin rantavesien tilaa paransi vuonna 1987 avattu meriviemäri, joka johti Helsingin jätevedet tunnelissa kahdeksan kilometrin päähän avomerelle. Vuonna 1987 ryhdyttiin rakentamaan Viikinmäen kallioon uutta keskuspuhdistamoa, joka valmistui vuonna 1994. Viikinmäen keskuspuhdistamo korvasi ympäri Helsinkiä sijainneet lukuisat jätevedenpuhdistamot, joiden hyväkuntoiset laitteet vietiin uusiokäyttöön Viron ja Venäjän puhdistamoihin. Viikinmäkeen johdetaan myös keskisen Uudenmaan kunnista jätevesiä, mikä on vähentänyt huomattavasti Vantaanjoen ja Helsingin itäpuolisten lahtien jätevesikuormitusta.
Jätteenpolttolaitos
Polttolaitos perustettiin v. 1961 polttamaan kasvavan Helsingin jätteitä teollisuusalueelle Kyläsaareen. Laitos poltti joinakin vuosina jopa 30 % Helsingin jätteistä. Savukaasujen puhdistusta ei ollut ja laitos saastutti ilmaa merkittävästi. Myös polttolämpötila oli liian alhainen ja on voinut johtaa haitallisten aineiden syntyyn. 80-luvulle tultaessa laitos oli vanhentunut ja kaupunki sekä jätehuollosta vastuun vuodesta 1983 ottanut YTV suunnittelivat kapasiteetiltaan kolminkertaista laitosta Kyläsaareen. Syntyi kansanliike, joka johti laitoksen sulkemiseen huhtikuussa 1983. Laitoksen piippu räjäytettiin 30.1.1988. Kyläsaaren tuhka on saastuttanut alueita lähistöllä ja niitä on puhdistettu. Kyläsaari jätti Suomeen voimakkaan jätteenpolton vastustuksen.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ S.Rista
Kierrätyskeskus
Polttolaitoksen rakennuksessa toimii nykyään kierrätyskeskus. Kierrätyskeskuksessa on myynnissä kaikenlaisia huonekaluja yöpöydistä ja sängyistä aina sohviin ja toimistokalusteisiin saakka. Kyläsaaresta löytyvät myös parhaat valikoimat takuukorjattuja ja huollettuja kodinkoneita, kuten pesukoneita, helloja sekä elektroniikkalaitteita (tietokoneita, printtereitä, videoita, stereoita ja televisioita).
Kierratyskeskuksessa on myynnissä myös pientavaroita, kuten astioita, esineitä ja kirjoja. Ilmaispuolelta voi lisäksi noutaa ilmaisia vaatteita. Kyläsaaren nippelinappeli -osastolta löydät ruuvien ja muttereiden lisäksi muun muassa erilaisia vetimiä ja pyöriä. Keskuksen seinässä on kierrätystä symboloiva ”nuolikehä”. Yleensä kierrätysnuolet osoittavat myötäpäivään, mutta nämä kiertävät vastapäivään. www.kierratyskeskus.fi